Suomessa pääoma hakee kestäviä sijoituskohteita ja potentiaalia arvonnousuun

Kestävyysmurroksessa pienellä Suomella uskotaan olevan harvinaiset hyvät kortit käsissään. Teknologisesti edistyneellä, yhteiskunnallisilta oloiltaan vakaalla ja ennustettavalla puhtaan sähkön maalla on nyt uudenlaista potentiaalia myös kansainvälisten sijoittajien silmissä. Meneillään on sotienjälkeisen ajan suurin investointiaalto teolliseen infrastruktuuriin ja puhtaaseen tuotantoon. Samaan aikaan pääomasijoittajien kautta vastuullisia sijoituskohteita etsii Suomessa satoja miljoonia euroja.

Maailmanlaajuisen, eurooppalaisen ja kansallisen sääntelyn edetessä ESG (Environmental, Social & Governance) vaatii entistä enemmän huomiota ja käytännön toimenpiteitä yrityksiltä. Odotettavissa olevan kehittämistyön määrä yllättää vielä monet. Velvoitteiden rinnalla kasvavat myös uudet menestyksen mahdollisuudet. Pääoma hakee nyt tosissaan tulevaisuuden haasteisiin vastaavia kestäviä kohteita, joissa on merkittävää potentiaalia arvonnousuun.

Koska sääntely on alkanut finanssisektorilta, se on saanut pankit hakemaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen omassa liiketoiminnassaan. Ne harkitsevat tarkkaan rahoituspäätöksiään ja pyrkivät saavuttamaan omat ilmastotavoitteensa rahoittamalla asiakkaidensa kestävää liiketoimintaa. Yrityksen ESG-valmius vaikuttaa jo rahoitusehtoihin ja -kelpoisuuteen. Tarkastelu ulottuu paitsi jo raportointivelvollisiin suuryrityksiin, myös pienempien yritysten ESG-riskeihin niiden toimitusketjussa.

Kilpailuetua edelläkävijöille ja kestävimpiä ratkaisuja tarjoaville

Yritysvastuun nykyinen kehitysvaihe tuo kiistatonta kilpailuetua yrityksille, jotka ovat hyvissä ajoin tunnistaneet globaalit kestävän kehityksen haasteet ja uudet liiketoimintamahdollisuudet – ja jotka osaavat viestiä niistä uskottavasti ja kiinnostavasti.

Markkinat hinnoittelevat yritysten toteuttamat uudet ja innovatiiviset ratkaisut kestävyysmurrokseen, mutta samalla myös niiden tavan tuottaa näitä ratkaisuja. Kaikella liiketoiminnalla on tuottamiensa hyötyjen ohella myös haittavaikutuksia kestävän kehityksen eri ulottuvuuksilla. Miten hyvin vaikutukset tunnetaan ja miten niitä minimoidaan, on riskienhallinnan näkökulmasta myös taloudellinen kysymys. Haitoillakin on hintansa.

Suuryritykset näkevät mahdollisuuksia, pienet uhkia

Aluekehitykseen erikoistunut suomalainen tutkimusyhtiö MDI selvitti vastikään erikokoisten yritysten suhtautumista vihreään siirtymään. Sen mukaan suuremmissa yrityksissä siirtymä koetaan kasvumahdollisuutena, mutta pienissä se nähdään uhkana omalle liiketoiminnalle.

Tutkimuksen mukaan pienten yritysten huoli on todellinen, sillä niillä harvoin on resursseja eli pääomia tai osaamista suoriutua murroksessa. Tosin Pohjoismaiden suurimman yritysvastuuverkoston Finnish Business & Societyn (FIBS) tuore tutkimus kertoo osaamisvajeesta isommissakin organisaatioissa. Toisin kuin suuryrityksissä, pienimmissä yrityksissä nähdään siirtymän luovan paineita henkilöstövähennyksiin ja jopa toiminnan alasajoon. Osa niiden kielteisestä suhtautumisesta siirtymään liittyy epätietoisuuteen, osa aatteelliseen vastustukseen kaikkea ”vihreää” kohtaan. Moni pienyrittäjä pitää kestävyysmurrosta vain poliittisena puheena, ei niinkään todellisena yhteiskunnallisena muutoksena.

ESG on strateginen ja viestinnällinen haaste

Suuret, keskisuuret ja pienet yritykset kuitenkin tarvitsevat toisiaan menestyäkseen markkinoilla. Siksi asiantuntijapalveluilla eri kokoisille yrityksille on tärkeä tehtävä purkaa tiedon ja osaamisen puutetta sekä mahdollista ideologista painolastia kehityksen tieltä.

On paitsi strateginen myös iso viestinnällinen haaste ja mahdollisuus avata ESG-tekijöiden merkitystä ja ansaintamahdollisuuksia yrittäjille. Pelkin sanakääntein tilannetta ei voi ratkaista, vaan yrityksille on voitava osoittaa, miten investoinnit vastuullisuuteen tuottavat niille lisäarvoa. Tästä on kyettävä kommunikoimaan konkreettisesti ja ymmärrettävästi. Kuilu asiantuntijoiden ja tiedon tarvitsijoiden välillä on vielä syvä.

ESG:n velvoitteet ulottuvat koko toimitusketjuun

Osa vihreän siirtymän ja kestävyysmurroksen vastustuksesta saattaa enteillä niin sanottua luovaa tuhoa. Osa yrityksistä saattaa lopettaa toimintansa turhaan, vain koska ei ole ajoissa huomannut hakea palveluja kehittämistarpeisiin. Niille ei välttämättä löydy ESG-ajan uudet vaatimukset hyväksyvää korvaajaa.

Jännitteet kertovat murroksen pienyrittäjille aiheuttamista todellisista ongelmista, joihin tulisi hakea ja tarjota sopeutumista helpottavia ratkaisuja. Siirtymän oikeudenmukaisuutta ei pohdita julkisuudessa turhaan. Vaarana on aiheuttaa tarpeetonta inhimillistä katkeruutta ja materiaalista hukkaa. Siirtymästä selviytyäkseen ja siitä hyötyäkseen osatoimittajat ja alihankintayritykset tarvitsevat tukea.

Päähankkijoina toimivat yritykset eivät ole tinkimässä ESG-tavoitteistaan, ilmenee yritysvastuuverkosto FIBSin mainitusta yritysvastuututkimuksesta, joka kohdistui Suomen suurimpiin yrityksiin. Sen mukaan koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja siitä seurannut energiakriisi sekä inflaatio ovat vastoin yleisiä odotuksia saaneet isot yritykset sitoutumaan jopa aiempaa tiukemmin kestävän kehityksen tavoitteisiinsa.

Väestön ikääntyminen ja paheneva osaajapula huomioon ottaen voi olla luvassa vahingollisia katkoksia toimitusketjuihin. Jo viimeaikaisten kriisien jälkeen monen päähankkijan kasvavana haasteena on koko arvoketjun vastuullisuuden hallinta. Se vaatii jatkuvaa ja rakentavaa sidosryhmädialogia, eikä viestintä osatoimittajien kanssa saa jäädä yksisuuntaiseksi. Haasteet ovat yhteisiä ja luottamusta tarvitaan jatkuvuuden hallintaan puolin ja toisin.

Näin ESG-sääntely etenee

• Tänä vuonna entistä useampien yritysten on valmistauduttava erityisesti kestävyysraportointidirektiiviin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) ja yritysvastuudirektiiviin (Corporate Sustainability Due Diligence Directive, CSDDD).
• EU:n loppuvuodesta hyväksymä ja vaiheittain voimaan tuleva kestävyysraportointidirektiivi määrittää, mitä dataa kestävyydestä pitää raportoida. Vielä EUuroopan parlamentin käsittelyssä oleva yritysvastuudirektiivi kertoo, miten yritysten tulee hallita toimintansa haitallisia ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksia. Direktiivit vaikuttavat arvoketjujen kautta lähes kaikkiin yrityksiin.
• Lisäksi EU:n komissio on maaliskuussa 2023 tuonut käsittelyyn direktiiviehdotuksen vihreistä väittämistä (Directive on Green Claims), jolla tarkennetaan ympäristömainonnan pelisääntöjä.Sen tavoitteena on antaa kuluttajille ja eri toimijoille luotettavaa ja yhdenmukaista tietoa tuotteen tai palvelun ympäristöominaisuuksista sekä vähentää niin sanottua viherpesua. Markkinoinnissa käytettävien väittämien todenperäisyys pitää jatkossa voida osoittaa luotettavin menetelmin. Komissio esittää viherväittämien todentamisvelvoitteita kaikkiin yli 10 hengen yrityksiin.

Tilaa Kasva Kestävästi-uutiskirje

Kirjoittanut: Tiinu Wuolio ja Päivi Tervonen
Julkaistu: 13.6.2023

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Tarkastelussa Iso-Britannia: Joko yritysten ESG-työllä on kiire ja miten vastuullisuusodotukset näkyvät niiden viestinnässä?

Saksan ja Keski-Euroopan tilannetta käsittelimme täällä.

Ruotsia ja erityisesti myllerrykseen joutuneeseen kiinteistö- ja rakennusalaa käsittelimme täällä.