ESG väheni otsikoista, mutta on riskien arvioinnissa itsestäänselvyys

Viime kuukausina ESG on kiivaaseen tahtiin poistunut sijoitusrahastojen nimistä ja myös yritysten markkinointipuheista. Sijoitusrahastoille ja yrityksille ESG:n häivyttäminen ei silti tarkoita helpotusta vastuullisuusvaatimuksiin. Sijoittajille ja yrityksille kyse on vihreiden arvojen lisäksi riskien ja mahdollisuuksien arvioinnista, jossa ESG:llä on itsestään selvästi merkittävä rooli, joskaan ei ainoa. 

Vastuullisissa rahastoissa käynnissä olevaa muutosta erityisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa analysoivat muun muassa Henri Koponen sijoittamisen erikoislehti Arvopaperissa helmikuussa 2024, professori Vesa Puttonen Aalto EE:n sidosryhmälehti Leaders’ Insightin haastattelussa marraskuussa 2023 ja Petja Pelli Helsingin Sanominen artikkelissaan 7.11.2023. Tässä tarkastelen myös yritysten ESG-vaikuttimia.

ESG-etuliitteen poistumisen taustalla useita syitä

Yksi syy ESG-etuliitteen poistumisen taustalla on vastuullisuutta todentavan näytön puutteellisuus niin rahastojen kuin sijoituskohteidenkin näkökulmista. Toiminta saattaa olla vastuullista, mutta näyttö puuttuu, kuten vertailukelpoiset mittarit ja raportoitu data riippumattomasti todennettuina. Vastuullisuuden eri ulottuvuuksiin “environmental, social, governance” viittaavan ESG-lyhenteen käytölle ei silloin ole perusteita. 

Sijoitusten kohdeyrityksille ESG:n siivoaminen rahastojen nimistä ja markkinoinnista ei kuitenkaan tarkoita helpotusta vastuullisuusvaatimuksiin eikä ESG-kehittämistyöhön. Päinvastoin. Tilanne on jo nyt monelle yritykselle vakava – liiketoiminnan tulevaisuudelle jopa elämän ja kuoleman kysymys. Asiakkaat, sijoittajat, kuluttajat ja tiukentuvat direktiivit vaativat vertailukelpoista näyttöä vastuullisuudesta yhä pienemmiltä yrityksiltä. Vaatimus ulottuu yhä kauemmas toimitusketjuihin, ja valmisteilla olevan viherväittämädirektiivin myötä myös markkinointiin. 

Yksi tavoite on välttää viherpesu

Viherpesun vaaroihin on herätty myös rahoitusalalla ja sitä valvovissa elimissä, mikä voi olla syynä ESG:n häivyttämiselle rahastojen nimistä. Vesa Puttonen toteaa Leaders’ Insightin haastattelussaan, että: “Vihreä siirtymä ja vastuullisuus ovat valtavia liiketoimintamahdollisuuksia, ja rahoitusta vihreisiin hankkeisiin on saatavilla – välillä jopa halvemmalla ja helpommin kuin muihin investointeihin. Halvemman rahoituksen mahdollisuus houkuttaa yrityksiä muuntelemaan totuutta ja näyttäytymään todellisuutta vastuullisemmilta.” ”Tärkeä asia pilataan viherpesulla”, hän jatkaa. 

ESG:hen liittyvä ongelma Puttosen mielestä on, että vastuullisuudesta on tullut epämääräinen myyntitermi, jota voi käyttää missä tahansa yhteydessä, kunhan vaan paketoi asian oikein.

Myös aktiivisesti vastuullisesta sijoittamisesta julkaiseva ja ESG-asioista käytävään keskusteluun osallistuva sijoitusjohtaja Mika Leskinen S-Pankista on samoilla linjoilla. Arvopaperin artikkelin siteerauksessa Leskinen sanoo ESG:n menneen siinä pieleen, että suurella yleisöllä on yhä väärä käsitys siitä, mitä ESG sijoittamisen yhteydessä tarkoittaa. 

“Ajatellaan, että ESG:ssä sijoitetaan niin sanottuihin kiltteihin tai hyvisyhtiöihin ja jätetään kaikki muu pois. Sehän on vain pieni raapaisu koko asiasta. ESG:n ydin on siinä, että pyritään identifioimaan taloudellisesti relevantit ESG-asiat ja sitten analysoidaan, miten ne vaikuttavat arvopaperin hintaan”, Leskinen sanoo Arvopaperissa. 

Sijoittajat yksin eivät esimerkiksi ilmastonmuutokseen vaikuta, mutta ymmärtävät Leskisen mukaan hyvin sen, että ilmastonmuutoksella on vaikutusta sijoituskohteisiin.

ESG on kuuma peruna Yhdysvaltojen sijoittajapiireissä

Yhdysvalloissa sijoittajat ovat olleet myös pettyneitä, kun vastuullisiksi määriteltyjen sijoituskohteiden tuotto-odotukset eivät ole enää täyttyneet muita sijoituskohteita paremmilla tuotoilla ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Texasissa syntynyt ESG-sijoittamisen vastainen liike on pyrkinyt jopa poliittisin keinoin suitsimaan sijoitusten ohjaamista vastuullisiin kohteisiin muiden vaihtoehtojen kustannuksella. 

Helsingin Sanomien aiemmin mainitun artikkelin mukaan viime marraskuuhun mennessä ESG-vastaisuus ei vielä ollut Yhdysvalloissa kovin laajaa, mutta ESG-vastaisia lakeja oli kuitenkin jo voimassa useissa osavaltioissa. Niissä tulkitaan, että ympäristön tai yhteiskuntavastuun huomioiminen sijoitus- ja investointipäätöksissä on epäreilua boikotointia vähemmän vastuullisia yhtiöitä kohtaan. 

Helsingin Sanomien artikkelissaan siteeraaman yhdysvaltalaisen aktivistisijoittajajärjestön As you sow’n johtavan asiantuntijan Danielle Fugeresin mielestä yhtiöillä pitäisi kuitenkin olla täysi vapaus analysoida markkinaa ja tulevaisuutta parhaan saatavilla olevan tiedon mukaisesti.

Leskinen S-Pankista on samoilla linjoilla pankin 29.9.2023 julkaisemassa kirjoituksessa.

“Nämä poliitikot kokevat ilmeisesti äänestäjäkuntansa etujen olevan jostain syystä ristiriidassa sen kanssa, että sijoittajat haluavat sijoituksilleen mahdollisimman hyvän tuotto–riski-suhteen, joka puolestaan vaatii kaiken relevantin tiedon käyttämistä sijoituspäätöksissä. Minusta vastustus kertoo lähinnä siitä, että ESG-sijoittaminen todella vaikuttaa reaalimaailmaan. Koska miksi vastustaa jotain, jolla ei ole vaikutusta?”, Leskinen kysyy.

Kriteeristö kehittyy, mutta ESG-seuranta on toisaalta ainakin Pohjoismaissa jo itsestäänselvyys

Sijoitusrahastoista ESG-etuliite on voitu poistaa myös epäselvän kriteeristön vuoksi. Aihetta analysoidaan tarkemmin muun muassa aiemmin mainittujen Arvopaperin ja Aalto Leaders’ Insightin artikkeleissa. 

Sama tilanne yhdistää sijoitusrahastoja ja yrityksiä. Molemmilla voi olla vaikeuksia tulkita, mitä tiukentuvat vastuullisuusdirektiivit käytännössä tarkoittavat ja millä kriteereillä näyttöjä verrataan, jolloin helpoin tie on jättää ESG viestimättä ja nimistä pois. On hyvä muistaa, että sekin toisaalta on vahva viesti, joka ilmaisee sitoutumisen puutetta, vaikka vastuullisuuteen panostaisikin. Hidastelu ja hiljaisuus voivat nekin kostautua.

Sijoitusrahastojen osalta ainakin Pohjoismaissa taustalla voi olla sekin, että lähtökohtaisesti lähes kaikki osakerahastot jo täyttävät perustason vastuullisuuskriteerit ja niillä on ESG-seuranta. Sillä ei enää erotu. Vastuullisuutta kuvaavaa “sustainable”-termiä käyttävien rahastojen pitäisi täyttää tiukemmat kriteerit, ja toisaalta kriteeristö on vielä kehittymässä.

ESG-arviointi tulee vastaan viimeistään yritysjärjestelyissä

On vain hyvä, että ESG:tä ei liian kevyin perustein enää nähdä sijoitusrahastojen nimissä eikä toivottavasti missään muussakaan yhteydessä ilman todennettua, vertailukelpoista, helposti löydettävää ja tulkittavaa, avoimesti viestittyä näyttöä. Lyhennettä käytettäessä pitäisi voida luottaa siihen, että rahasto on muita vastuullisempi sijoituskohde ja yrityksen tuote vastuullisesti tuotettu aina raaka-aineista lähtien läpi koko tuotteen elinkaaren.

Viimeistään ESG tulee siinä vaiheessa vastaan, kun rahoitus tai yritysjärjestely on tarpeen. Näin totesi myös Virta Kasvusijoitus -yhtiöstä Petteri Laakso Keski-Suomen Kauppakamarin tilaisuudessa Jyväskylässä 3.4.2024, jossa aiheena oli ‘Kasvua pääomasijoittajan avulla’. 

“Meillä tehdään nyt kaikista uusista sijoituksista erillinen ESG Due Diligence sijoitusvaiheessa kattaen laajasti eri teemoja ympäristöön, sosiaalisen vastuuseen ja hallintotapaan liittyen. ESG-puutteet kohdeyrityksissä voivat johtaa aika vakaviin seurauksiin. Sellaiseen ei haluta taloudellisestakaan näkökulmasta unohtamatta eettistä kulmaa. Lainsäädännöstä ei ehkä tule pienimmille yrityksille raportointivaatimuksia suoraan, mutta kyllähän ne tietopyynnöt tulevat toimittajille isommilta asiakkailta ja niihin on kyettävä vastaamaan”, Laakso sanoo. 

“ESG vaikuttaa myös rahoituksen hankintaan. ESG nousee kaikilla koko ajan agendalla ja tulee liittymään pankkirahoituksenkin saatavuuteen todennäköisesti lisääntyvästi. Samoin yhtiön myyntiin. Yhtiön ostaja tulee todennäköisesti tekemään ESG-arvion. ESG voi parhaimmillaan tarkoittaa kilpailuedun lähdettä, mutta valtaosalle yrityksistä tilanne on myös, ettei ole yksinkertaisesti varaa olla olematta vastuullinen”, Laakso jatkaa.

ESG ja sidosryhmädialogi vastuullisuusteemoista on riskien hallintaa

ESG:ssä ja siitä viestimisessä kyse on siis pitkälti riskien hallinnasta niin sijoittajan kuin yrityksenkin näkökulmasta. Sijoituskohteiden ESG-vaikutuksia arvioidaan, olipa kirjainyhdistelmä näkyvissä tai ei, ja kuuluipa kohde vihreisiin sijoituskohteisiin tai ei.

“Tänä päivänä ESG on äärimmäisen isossa roolissa, kun puhutaan yrityskaupasta, on se ostaja sitten yritys tai pääomatyyppinen taho. Käytännössä sulla ei ole kauppaa eikä sulla ole lainaa, jos on jotain, mikä ei kestä päivänvaloa”, kuvasi sijoitus- ja rahoitusalan edustaja Meditan haastattelussa vuodenvaihteessa 2023.

”Pääomasijoittajat haluavat kestäviä yhtiöitä. ESG on jo valtavirtaa, suurin osa pääomasijoittajista huomioi kestävyysaspekteja. On iso riski, jos yrityksessä ei ole huomioitu ja ymmärretty ESG:n merkitystä. Se vaikuttaa myös työntekijöiden saatavuuteen. Nuoret haluavat tehdä merkityksellistä työtä merkityksellisessä yhtiössä. Myös kuluttajakäytöksen muutoksesta voi seurata mainehaittaa yrityksille, joissa ESG:tä ei ole huomioitu. On pula kestävistä yrityksistä, jotka oikeasti ratkaisevat jotakin kestävyysongelmaa”, totesi Pääomasijoittajat ry:n edustaja Meditan haastattelussa vuodenvaihteessa 2023. 

Kirjoittanut:
Päivi Tervonen
COO, johtava viestintäkonsultti
Viestintätoimisto Medita
ESG+D-tilannearviot, ESG-strategia, vastuullisuusviestintä

Julkaistu:
23.4.2024

Meditan tavoitteena on suojata ja kasvattaa asiakkaidensa yritysten arvoa vastuullisuusviestinnällä ja ESGD-valmiutta (environmental, social, governance, dialogue) kehittämällä

Tilaa Kasva kestävästi -uutiskirjeemme

Tutustu ESGD-palvelupakettiimme