Kirjoitus on juttusarjan osa 4/4
Suomea Worldcom PR Groupissa edustava Medita kysyi kansainvälisiltä viestintätoimistopartnereiltaan, kuinka kriittisenä he ja heidän avainasiakkaansa näkevät kestävän liiketoiminnan vaatimukset markkina-alueillaan, ja miten vastuullisuusodotukset näkyvät yritysten viestinnässä.
Joko yritysten ESG-työllä on kiire ja miten vastuullisuusodotukset ovat vaikuttaneet viestintään? Tarkastelussa Ruotsi
Ruotsin rakennus- ja kiinteistöalan vastuullisuutta koetellaan vastatuulessa
Alla olevan tilannekuvan yritysten ESG- ja vastuullisuusviestinnän valmiuksista Ruotsissa on laatinut Viestintätoimisto Meditan toimeksiannosta edellinen Worldcom-partnerimme Oxenstierna Kommunikation. Medita on yhdessä Worldcom-kumppaneidensa kanssa seurannut yritysvastuun kehitystä Suomessa, Ruotsissa, Britanniassa ja saksankielisessä Keski-Euroopassa. Artikkelisarjan viimeinen osa keskittyy Ruotsiin ja erityisesti myllerrykseen joutuneeseen kiinteistö- ja rakennusalaan. Yrityshaastattelut tehtiin vuoden 2022 lopulla ja alan näkymiä on arvioitu vielä inflaation ja korkojen koettelemaa vuotta myöhemmin. Kestääkö ESG vastatuulta?
Suomenkielinen tiivistelmä:
Tiinu Wuolio, Medita
Esimerkkinä kiinteistörahasto – Kiinteistösijoittamisessa vastuullisuus ratkaisee
Suuren Ruotsissa toimivan kiinteistörahaston päätöksentekijä pitää kestävää kehitystä toimialalle ratkaisevan tärkeänä. Siksi ESG-tekijöistä keskustellaan jo varhaisessa vaiheessa ennen jokaista sijoitusta.
”Syy tähän on perustavanlaatuinen – riski pienenee. Vuokralaisilta voi saada korkeampaa vuokraa, kiinteistön arvo on suurempi ja riskit kalliisiin muutostöihin ovat pienemmät. ”
Lisäksi suuryrityksen on täytettävä lakisääteiset sekä EU-taksonomian vaatimukset. Tarvitaan omistautuneita ammattilaisia varmistamaan kaikkien tarvittavien menettelyjen toteutuminen.
ESG on ratkaisevan tärkeä myös kykyjen rekrytoinnissa, puhumattakaan sijoittajista, jotka asiantuntijan mukaan eivät sijoittaisi yhteenkään projektiin, ellei niistä vastaava organisaatio olisi kestävän kehityksen eturintamassa. Sijoittajille, kuten vakuutusyhtiöille, kestävä kehitys on tärkeää. Rakennuttajatkin haluavat hyvämaineisia rahoittajia projekteihinsa.
Alan vaikuttaja uskoo, että kiinteistösijoittamisen vastuullisuus kestäisi nykyään hyvin myös median kiinnostuksen.
”En usko viherpesun olevan iso ongelma tällä alalla. EU:n vaatimukset ovat vaikeuttaneet viherpesua, koska säännöt ovat melko selkeät. Myös kaikki kilpailijat noudattavat sääntöjä. En pysty nimeämään heistä yhtäkään, joka tässä suhteessa epäilyttäisi.”
Kiinteistösijoittaja on alkanut selvittää sosiaalisesti entistä kestävämpiä rahoitusmalleja. Hän uskoo niiden merkityksen olevan kasvussa, sillä sosiaaliset ongelmat suurkaupunkien eräillä alueilla merkitsevät riskejä myös kiinteistösijoittajille. Näiden alueiden kiinteistöriskien hallintaan tarvitaan vielä standardeja ja suosituksia.
Esimerkkinä asennuspalveluyritys – Huomio sosiaalisessa ja toimitusketjun vastuullisuudessa
Ruotsalaisen asennuspalveluyrityksen kestävän kehityksen johtaja näkee ilmaston, energian ja resurssien alueen toimivan jo ympäristön kestävyyden kannalta melko hyvin. Nämä teemat ovat heidän asiakkaidensa erityisvaatimuksia ja siten myös yrityksen prioriteetteja.
”Toimintamme liittyy pitkälti energian tehokkaampaan käyttöön ja rakennusten toimintojen automatisoimiseen energian, veden ja ilman käytön tehostamiseksi. Nykyään tämä on hyvin integroitu työskentelytapaamme alun alkaen ja koko projektin ajan”, johtaja sanoo.
”Asiakkailla on yhä enemmän odotuksia vastuullisuuden suhteen, mutta sijoittajat varsinkin lukevat vastuullisuusraporttejamme tarkasti. Mitä viherpesuun yleensä tulee, se on vähentynyt entistä tarkempien raportointivaatimusten seurauksena.”
Kestävämpiä materiaaleja löytyy jo, ja kuljetuksiin on tarjolla parempia vaihtoehtoja. Kierrätys on kuitenkin rakennusalalla vielä iso haaste, mutta samalla mahdollisuus saavuttaa merkittäviä edistysaskeleita. Kehittämisen painopiste on tällä hetkellä on sosiaalisen vastuun puolella. Vastuullista tapaa toimia vaaditaan myös henkilöstöltä ja koko toimitusketjulta.
”Olemme aina tehneet paljon työtä työterveyden ja -turvallisuuden kanssa, ja se on jatkossakin aina etusijalla. Myös työvoiman monimuotoisuudessa on paljon tehtävää: Lisää naisia ja enemmän työntekijöitä erilaisista taustoista”, vastuullisuuspäällikkö toteaa.
Hänen mukaansa vastuullinen yrityskuva uusille ja etenkin nuorille rekrytoitaville yhä tärkeämpää. Ihmiset eivät vain halua työskennellä ”tahriintuneessa” yrityksessä, jos heillä on mahdollisuus valita.
Esimerkkinä kiinteistöyhtiö – Finanssialan vaatimukset ja asukkaiden hyvinvointi ohjaavat vastuullisuustyötä
Pääosin opiskelija-asuntoihin keskittyneen kiinteistöyhtiön yritysvastuupäällikkö arvioi edustamansa yhtiön olevan kestävässä liiketoiminnassa jo hyvällä tasolla.
”Vastuullisuus on ehkä tärkein tekijä yrityksemme perustassa, sillä olemme keskittyneet puurakentamiseen ja vain kestävään rakennusmateriaaliin. Käytämme ulkopuolisia konsultteja tutkimaan ja osoittamaan, että kestävän liiketoiminnan korkeat vaatimukset toteutuvat käytännössä.”
Kestävän liiketoiminnan sisäinen kehittäminen tehdään kuitenkin yhtiön omin voimin.
Sidosryhmistä kriittisimpiä ovat sijoittajat ja viimekädessä koko finanssiala, jonka vaatimukset pitkälti ohjaavat yritysten vastuullisuustyötä ja raportointia ilmastovaikutuksista, energian ja veden käytöstä ja vihreistä lainoista. Ainakaan toistaiseksi kestävän kehityksen panostukset eivät ole vaikuttaneet yhtiön markkina-arvoon. Sijoittajien, rahoittajien ja vakuutusyhtiöiden intressissä on hallita riskejä. Esimerkiksi vakuutusyhtiöt haluavat keskustella paloturvallisuudesta ja puurakentamisen riskeistä.
”Juuri Ukrainan sodan sytyttyä rahoittajia tuntui hetken huolestuttavan eniten kassavirtojen varmistaminen, mutta hyvin pian he palasivat jälleen kestävän kehityksen painotuksiin”, yritysvastuupäällikkö toteaa.
Asukkaiden hyvinvointi osa sosiaalista vastuullisuutta
Kestävän kehityksen sosiaalinen ulottuvuus toteutuu esimerkiksi vuoropuhelussa kiinteistöjen sijaintipaikkakuntien edustajien kanssa. Vastuullisuusaiheita käsitellään henkilöstön kanssa neljännesvuosittain. Vuokralaiset sen sijaan eivät vaadi paljonkaan kestävyyden suhteen. Vaikka he ovat tyypillisesti nuoria ja opiskelijoita, he tyytyvät jätteiden lajitteluun ja uutiskirjeeseen, jossa on tietoa myös vastuullisuudesta. Yhtiö pyrkii projekteillaan tukemaan asukkaiden hyvinvointia ja vähentämään vaihtuvuutta.
Esimerkkinä kiinteistöosuuskunta – Kaikki vastuullisuustyö on pitkäjänteistä
Kiinteistöosuuskunnan vastuullisuusjohtaja puolestaan on huomannut, että sosiaalista kestävyyttä merkitsevä monimuotoisuus on noussut entistä tärkeämmäksi viime aikoina. Jäsentensä omistamalle kiinteistötoimijalle vastuullisuustyö on organisaation sielussa. Sen toiminnan on yksinkertaisesti oltava sosiaalisesti kestävää.
”Nämä sosiaalisen kestävyyden asiat ovat vaikeammin mitattavissa. Usein ne myös ovat konkreettisesti sosiaalisemmalla naapuritapaamisten tasolla luoden arjessa edellytyksiä vahvemman yhteisön rakentamiseksi”, johtaja sanoo. Vaikka yhteisössä erilaisia ratkottavia asioita aina riittää, ainakin jätehuolto toimii varsin hyvin.
Tämänkin vastuullisuusjohtajan mielestä vastuullisuuden kannalta vaativin sidosryhmä on rahoittajat. Ne vaativat yhä enemmän ja yksityiskohtaisempia selvityksiä kestävästä kehityksestä, mikä on myös haaste kiinteistön ylläpitäjälle.
”Olemme saaneet huomata, että kestävä kehitys alkaa maksaa. Pienet ilmaiset toimet eivät enää riitä. Mutta kaikki vastuullisuustyö on pitkäjänteistä, ja me pystymme siihen.”
Vastuullisuus yhä tärkeämpi kilpailuetu myös kiinteistöalalla
Kiinteistö- ja asuntokaupan liiketoimintaympäristö Ruotsissa on ollut viime aikoina myrskyisä, samoin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Ala on kokenut kovia, kun inflaatio ja korkojen nousu ovat aiheuttaneet konkursseja ja halvaannuttaneet asuntokaupan ja rakentamisen.
Ruotsin hallitus ei myöskään viime aikoina ole suosinut kestävää kehitystä. Mutta vastatuulesta huolimatta alalla on edelleen johtajia, jotka valitsevat toisin.
Toimittaja Martin Gelinin Bloombergille haastattelema ruotsalaisen Atrium Ljungberg AB:n toimitusjohtaja Annica Ånäs muistuttaa, että ”muutaman vuoden kuluttua kukaan ei ole kiinnostunut rakennuksista, ellei ole ajatellut kestävää kehitystä.” Hän ei ole mietteineen yksin.
Kiinteistöliiketoiminnan kestävyydestä on tulossa yhä tärkeämpi kilpailuetu sekä asiakkaiden että sijoittajien mielessä. Vaikuttavana tekijänä on ns. Brysselin efekti eli EU, joka työstää uutta vertailukelpoisuutta lisäävää lakiesitystä – Corporate Sustainability Due Diligence -direktiiviä.
”Kun se saa lainvoiman, se laajentaa raportointivastuuta pidemmälle arvoketjussa. Tämä pätee myös kiinteistöalaan, toteaa Mattias Johansson, KPMG:n osakas ja KHT-tilintarkastaja artikkelissa ruotsalaisen kiinteistöliiketoiminnan verkkosivulla ’Fastighetssverige’.
In English: Swedish real estate sector’s sustainability faces headwinds
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Suomen ESG-kehitysvaihetta arvioimme tuoreiden tutkimustietojen sekä kymmenien yritysjohdon, sijoittajien ja asiantuntijoiden haastattelujen perusteella viime syystalven ja kevään 2023 kuluessa. Siitä lisää täällä.
Saksan ja Keski-Euroopan tilannetta käsittelimme aiemmin täällä.
Tarkastelussa Iso-Britannia: Joko yritysten ESG-työllä on kiire ja miten vastuullisuusodotukset näkyvät niiden viestinnässä?
