Uutiskriteerit pätevät myös tiedeviestinnässä

Uutiskriteerit määrittelevät, millainen sisältö nousee uutiseksi. Mitä useamman kriteerin tutkimus tai sen tulos täyttää, sitä todennäköisemmin se saa medianäkyvyyttä. Vaikka tavoitteena ei olisikaan maanlaajuinen sanomalehti, sisältö ilman uutista kiinnostaa harvoin. 

Tieteellinen tutkimus luo jatkuvasti uutta tietoa maailmasta. Jokainen meistä käyttää sitä jossain muodossa arjen valintojen tekemisessä. Koko ajan tarkentuva tieto auttaa asettamaan tavoitteita ja tekemään valinnoista parempia. Miten sitten saadaan tieteellinen tieto tavoittamaan yleisönsä?

Toimittajat etsivät mahdollisimman monta uutiskriteeriä täyttävää aihetta. Niin kannattaa tehdä myös kenen tahansa tieteestä viestivän. 

Uutiskriteereistä kannattaa lähteä liikkeelle, kun haluaa tuottaa houkuttelevaa sisältöä erilaisille yleisöille, oli kyseessä valtamedia tai ei. Tiedeviestintä ei tässä poikkea muista aiheista. 

Tärkeitä uutiskriteereitä tiedeaiheissa

1. Ajankohtaisuus

Tutkimustulos on ajankohtainen, jos se voidaan liittää päivän polttavaan aiheeseen. Tutkimuksesta viestijän pitää olla perillä siitä, mistä puhutaan. Mikä on kuuma aihe juuri nyt? Mihin haetaan ratkaisua ja vastauksia? Myös vanha tutkimus voi liittyä ajankohtaiseen aiheeseen, varsinkin jos siinä on onnistuttu ennustamaan tulevaa. 

2. Läheisyys

Se, että jotakin tapahtuu lähellä, koskettaa enemmän kuin kaukana tapahtuva. Tällä kriteerillä tarkasteltuna tutkimustulos Suomen järvistä on oleellisempi uutisaihe kuin vastaava vaikkapa Pohjois-Amerikasta. Usein voidaan mennä myös vielä paikallisemmalle tasolle. Jos on tutkittu tiettyä järveä, alueen asukkaat kuulisivat tutkimustuloksista varmasti mielellään. 

3. Tunnettuus

Mitä tunnetumpi henkilö, tutkimuslaitos, tai yliopisto on kyseessä, sitä helpompaa on saada huomiota. Tutkimuksen alalla tunnettu henkilö voi olla alan huippututkija, jolla on jo medianäkyvyyttä laajemmalti kuin pelkästään tieteen ja tutkimuksen kentällä. Jokaisella alalla on omat influensserinsa. Huomio yleisösi – kenet yleisö tuntee? 

4. Uutuus

Tiede tarjoaa paljon juttuaiheita uteliaille lukijoille. Onko tutkimuksessa havaittu jotakin ennennäkemätöntä tai outoa? Hienoa. Se on kiinnostavaa! Tutkimuksen tekokin voi olla kiinnostavaa esimerkiksi erikoisen paikan tai jännittävän menetelmän tai tavoitteen takia. Tutkimuksen tavoite voi antaa toivoa ratkaisun löytymisestä johonkin tunnettuun haasteeseen, kuten syöpien hoitoon. 

5. Seuraus

Mitä tutkimuksesta seuraa? Onko tulosten valossa odotettavissa jotain tapahtuvaksi? Voiko tutkimuksen tuloksista tehdä mielenkiintoisen johtopäätöksen? Liikaa ei saa kuitenkaan luvata mediakoukun toivossa. Valitettavasti media oikoo joskus mutkia – tutkimuksesta viestijän ei kannata syyllistyä samaan. Kuitenkin on hyvä muistaa, että tutkijalla on oikeus korjata virheellinen tieto, eikä mutkien oikomiseen tarvitse tyytyä. 

6. Konflikti

Tieteessä konflikti voi liittyä esimerkiksi rahoituksen saamiseen tai ristiriitaisiin tutkimustuloksiin. Konflikti voi olla ihmisten välistä tai tapahtua vaikkapa ihmisen ja luonnonvoimien välillä. Vastakkainasettelu kiinnostaa aina. Sellaista ei silti kannata rakentaa vain näkyvyyden hankkimiseksi. 

7. Koskettavuus

Ihmisiä kiinnostaa ihminen tutkimuksen takana. Monesti kuitenkin keskitytään vain tieteen tuloksiin. Onko tutkimuksen aikana tapahtunut jotain traagista tai suuri työvoitto? Ei kannata pelätä tuoda esille tieteen tekemistä. Tunteellinen lähestymistapa voi tuoda tutkimuksellesi uutta yleisöä. Sisältö itse tieteen tekemisestä voi esimerkiksi innostaa nuoria hakeutumaan alalle. Tunteikkuuden pitää kuitenkin olla aitoa. Se edellyttää heittäytymistä ja esilläoloa itse tutkijalta. 

8. Ääripäät

Onko rikottu esimerkiksi jokin ennätys, kuten mitattu ennätyksellisen korkea lämpötila? 

9. Kohu

Tutkimukseen voi liittyä erilaisia kohuja. Ne voivat liittyä esimerkiksi hyvän tieteellisen käytännön laiminlyömiseen tai tutkimuksen tuloksen pimittämiseen syystä tai toisesta. Näistä tutkija ei varmasti toivo viestittävän – ja sillä vasta onkin uutisarvoa. Tiede kuitenkin korjaa itseään jatkuvasti, eikä yksittäinen poikkeava tulos ole vielä uutinen. Aiheita pitää siis jaksaa seurata, eikä luottaa vain yhden päivän tiedeuutisten tarjontaan. Usein tutkimuslaitokset ja yksittäiset tutkijat ovat varovaisia julkaisuissaan. Jo tutkimuksen julkaiseminen itsessään voi herättää voimakkaita reaktioita esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. 

10. Vaikuttavuus

Mitä useampaan ihmiseen tutkimus vaikuttaa, sitä suurempi uutinen se on. Toisaalta riippuu yleisöstä, kuinka paljon vaikuttavuutta aiheella on. Pienen kylän asukkaille vaikkapa tutkimus paikallisen järven kalalajiston heikentymisestä suuri uutinen, vaikka se ei vaikuta määrällisesti moneen ihmiseen. Toisaalta tutkijan täytyy osata viestiä tutkimuksensa merkittävyydestä suuressa mittakaavassa ja perustella tutkimuksen vaikuttavuutta jo rahoitusta haettaessa. Tutkimus pienen järven kalalajiston heikentymisestä on merkittävä luonnon monimuotoisuuden heikentymisen kontekstissa. 

Näistä kymmenestä kriteeristä voi hyvin aloittaa. Perinteisesti uutiskriteereitä on määritelty yhteensä 15. Sovelsin tässä kanadalaisen multimediajournalisti Olivia Rempelin listaa. Törmäsin webinaariin, jossa hän antaa monipuolisesti vinkkejä tiedeviestintään. Webinaarissa kuulet tarkemmin uutiskriteereistä. 

Lue myös Susanna Mäkisen blogiteksti mediaa kiinnostavista uutisaiheista yrityksen näkökulmasta.

Näin voimme auttaa

Pääset katsomaan webinaarin alta.

Kirjoittanut: Aino Soutsalmi
Julkaistu 8.6.2022