Miten saadaan tieteellinen tieto tavoittamaan yleisönsä? Uutiskriteereistä kannattaa lähteä liikkeelle, kun halutaan tuottaa houkuttelevaa sisältöä erilaisille yleisöille, oli kyseessä valtamedia tai ei. Tiedeviestintä ei tässä poikkea muista aiheista.
Lue lisääKiitos kaikille lukijakyselyyn osallistuneille! Saimme arvokasta palautetta, jota käytämme apuna kehittäessämme uutiskirjettä yhä paremmin teidän lukijoiden tarpeita vastaavaksi.
Lue lisääTiedeviestintä on viestinnän erikoisala, joka keskittyy viestimään tieteestä ja uusista tutkimustuloksista yleistajuisesti. Pitääkö siis olla tutkija, jotta tarvitsee tiedeviestinnän taitoja? Ei välttämättä.
Lue lisää“Täällä on vahvat ja hyvät kilpailijat ja suomalaiset arvostavat kotimaisuutta. Siitä huolimatta tunnettuus ja myynti Suomessa ovat kasvaneet tasaisesti.”
Lue lisääMiten toimittajia kannattaisi lähestyä? Yli 20 vuoden journalistikokemuksella olen sitä mieltä, että tiedote on monessa mielessä paras ja mutkattomin tapa – tiedotustilaisuuksillakin on silti paikkansa. Hyvä tiedote on selkeä ja kertoo tärkeimmät asiat heti kärjessä.
Lue lisää”Yhteistyömme tulokset mediaviestinnässä ovat olleet tosi hyviä. Tunnettuutemme on kasvanut ja Kihon brändin uskottavuus on vahvistunut huomattavasti. Olemme saaneet äänemme kuuluviin valtakunnallisessa ja kansainvälisessä mediassa sekä ammattilehdissä. Mediakampanjat ovat selvästi kasvattaneet yhteydenottojen määrää ja olemme saaneet mielenkiintoisia liidejä medianäkyvyyden ansiosta.”
Lue lisääLinkedIn on yksi Suomen käytetyimmistä sosiaalisen median kanavista: suomalaiskäyttäjien määrä LinkedInissä on ylittänyt miljoonan, organisaatioista LinkedIniä käyttää yli 80 % ja B2B-organisaatioista jopa yli 90 %*.
Lue lisääMonessa yrityksessä ja organisaatiossa pohditaan, miten tiedote päätyy uutiseksi eli miten tiedotusvälineet valitsevat aiheitaan. Miksi jokin tiedote saa julkisuutta ja toinen ei, vaikka asia tuntuu tärkeältä tiedotteen lähettäjästä?
Lue lisää
