EU-alueen lääkinnällisten laitteiden toimijoiden arkea muovaavat tiukentunut sääntely, sitkeä pandemia ja innovaatiovirta. Mistä ilmiöissä ja kehityssuunnissa on kyse? Entä millaisia viestintätarpeita ne alalle sytyttävät?

Muutosvoimia, jotka vaikuttavat myös alan viestintään, on samanaikaisesti useita. Kolmiosaisessa blogisarjassamme Tiina Tyni nostaa niistä esiin sääntelyn, innovaatiot ja pandemian.

Koronapandemialla on ollut laaja vaikutus lääkinnällisten laitteiden alaan. Tiettyjen laitteiden kysyntä kohosi taivaisiin. Pandemian vuoksi perutuissa tai siirretyissä ei-kiireellisissä hoidoissa käytettyjen laitteiden kysyntä putosi. Kokonaisten terveydenhuollon organisaatioiden piti nopeasti muokata toimintatapojaan. Sekä terveydenhuollon ammattilaisten että potilaiden käyttäytyminen ja tarpeet ovat muuttuneet. Esimerkiksi etävastaanotoista ja turvallisuuden priorisoinnista on tullut uutta normaalia.

Myös laitevalmistajat ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa. Niiden on pitänyt ensisijaisesti varmistaa työntekijöidensä turvallisuus, mikä lisäsi etätyötä ja vähensi matkustamista. Se on ollut iso haaste erityisesti myyntihenkilöille. Perinteiset kasvokkaiset asiakastapaamiset vaikkapa alan messuilla oli pitkään peruttu kalentereista, ja jouduttiin pohtimaan miten tehdä kauppaa etänä.

Lisäksi kliinisten tutkimusten peruuttaminen tai siirtäminen ovat hankaloittaneet innovaatioiden kaupallistamista. Kun valmistajat eivät koronarajoitusten vuoksi päässeet aikaisempaan tapaan helposti hoitopaikkoihin tai tavoittaneet lääkäreitä, kaupallistamisessa tarvittavia kliinisiä testauksia ei saatu tehtyä. Se hidasti innovaatioiden pääsyä markkinoille. Rajoitusten asteittainen poistaminen helpottaa tilannetta hitaasti.

Kun pandemia aiheutti kysyntäpiikkiä joillekin lääkinnällisille laitteille ja tarpeettomuutta toisille, tilanne vaati neuvottelua ja sopimista laitevalmistaja-maahantuoja-jakelija–asiakas verkoston kesken. Oli tehtävä päätöksiä millä laitteilla on kiire ja mitkä tilaukset voidaan siirtää myöhemmäksi. Piti järjestellä, neuvotella ja tiedottaa muutoksista osapuolten välillä. Tämä tarkoitti viestinnän kannalta ulkoisen viestinnän tarvetta. Pandemian vähitellen rauhoittuessa ja kiireettömien hoitojen palatessa työlistalle laitetarpeista pitää neuvotella ja sopia uudestaan.

Uudenlaista ulkoista viestintää tarvitaan paikkaamaan pandemian vuoksi tyrehtynyt henkilökohtainen kontaktointi erityisesti myynnissä. Se ei ole vielä palautunut ennalleen, eikä ole itsestään selvää että täydellinen palautuminen tulee tapahtumaankaan. Asiakaskohtaamisia on monissa yrityksissä siirretty verkkoon, mutta siinä on haasteensa. Yritykset, joilla jo ennen pandemiaa oli hyvät verkkosivut tuote-esittelyvideoineen, tai joilla on nyt varaa rakentaa digitaalinen kauppa-alusta, ovat edellä niitä, joilla on pienemmät resurssit ja enemmän kirittävää. Tilanne voi johtaa yhteisöhubien roolin kasvuun viestinnän fasilitaattoreina, ja ilmaisten kuluttajien verkkoviestintäpalveluiden käytön lisääntymiseen yrityspuolella.

Kuten monella muullakin alalla, pandemia on muuttanut sisäisen viestinnän tarvetta ja merkitystä lääkinnällisten laitteiden yrityksissä. Kun monet toimihenkilöt ovat olleet hajautuneina eri etätyöosoitteisiin, sisäinen viestintä on pitänyt räätälöidä verkon ehdoilla. Etätyösuositusten poistuttua monien työ jatkuu ainakin hybridimallissa. Siksi sisäisessä viestinnässä pitää jatkossakin ottaa huomioon

  • välineet, esimerkiksi digiviestintäsovellukset ja kamerat,
  • kanavat, kuten videopuhelut, sähköposti ja chatti,
  • tavat: miten minä/tiimi/organisaatio viestii etätyö- ja hybridimallissa

Johtajilta ja tiimin vetäjiltä odotetaan selkeämpää, aktiivisempaa ja empaattisempaa viestintää kuin aiemmin.

Eikä sovi unohtaa lääkinnällisten laitteiden käyttäjiä terveydenhuollon yksiköissä. Heilläkin on ollut erityinen tarve sisäiselle viestinnälle pandemian aikana. Esimerkiksi monien hoitajien siirtyessä priorisoituun hoitotyöhön, he joutuivat kouluttautumaan uusiin prosesseihin ja uusien laitteiden käyttöön nopeasti. Tällä hetkellä käynnissä on pandemian jälkeinen siirtymäaika, jossa entisiä ja pandemian muuttamia rooleja mietitään uusin silmin. Lääkinnällisten laitteiden ammattikäyttäjät tarvitsivat poikkeustilan aikana ja nyt sen jälkityössä sisäistä viestintää, kuten laitehallinnan koulutusta ja motivaatiota vahvistavaa tiimiviestintää.

Kolmen blogin sarjasta olet saanut tietoa, mitkä ovat lääkinnällisten laitteiden tämän hetken viestintätarpeita ja miksi. Tunnistat keiden pitäisi viestiä, kenelle ja mitä haasteita viestintä ratkaisee. Olet askeleen lähempänä onnistunutta viestintää. Jos tarvitset apua käytännön toteuttamiseen, ota yhteyttä viestintäasiantuntijaan.

Blogisarjan ensimmäinen osa sääntelyn vaikutuksista ja toinen osa innovaatioiden viestinnästä.

Tiina_Tyni_kuva

Avainsanat: