X

Heräsikö uteliaisuus?

Poikkea toimistollamme Helsingissä tai Jyväskylässä. Tai ota meihin yhteyttä sinulle sopivalla tavalla.

Sosiaalinen media on tuonut mukanaan paljon hyvää, kuten vapaata tiedonvälitystä ja yhteisöllisyyttä. Vapauden kääntöpuolena on monien muiden asioiden lisäksi henkilöihin kohdistuva häirintä. 9. kansallinen tiedeviestintäkongressi pani pohtimaan sosiaalisen median käytöstapoja. 

Tampere-talossa pureuduttiin tiedeviestinnän kentän ajankohtaisiin kysymyksiin joulukuun alussa, kun kansallinen tiedeviestintäkongressi järjestettiin yhdeksännen kerran. Meditan Marja Keränen ja Aino Soutsalmi seurasivat kiinnostavaa keskustelua paikan päällä. Kongressi innosti pohtimaan, miten viestiä rakentavasti erityisesti sosiaalisessa mediassa ja mitä tehdä ongelmatilanteessa. 

Polarisaatio kukoistaa sosiaalisessa mediassa

Sosiaalisen median kanavat ovat viestinnän kanavia, jolloin samojen viestinnän lainalaisuuksien ja eettisten sääntöjen tulisi päteä myös niissä. Silti esimerkiksi Twitter on surullisen kuuluisa kärkevistä ja rönsyilevistä viestiketjuistaan. Alusta pakottaa tiivistämään viestiä, jolloin myös väärinkäsityksiä syntyy helposti. 

Sosiaalisen median algoritmit voimistavat entisestään ilmiötä, jossa omia mielipiteitä tukevaa tietoa etsitään, löydetään ja sisäistetään helpommin. Sen sijaan toisenlaista näkemystä edustavat postaukset ja linkit jäävät oman kuplan ulkopuolelle, ja vaikka toisenlainen mielipide tulisikin vastaan, sitä ei välttämättä haluta kuunnella lainkaan. 

Kongressissa puhunut Vastakkainasettelujen aika -teoksen kirjoittaja, Turun yliopiston dosentti Arttu Saarinen puhui esityksessään polarisaatiosta. Ideoista ja ajatuksista on tervettä väitellä, mutta jos hyökätään henkilöä vastaan eikä hänen edustamaansa asiaa, vastakkain asettuvat ihmiset eivätkä ideat. Tähän liittyy leimaamista ja jopa vihapuhetta. Olosuhteet häirinnälle ovat otolliset. 

Polarisaatio on Saarisen mukaan lisääntynyt Suomessa ja moni saattaakin lietsoa sitä huomaamattaan. Oletko joskus jakanut uutisen lukematta sitä, koska otsikko oli vetävä ja tiedät, että saat sillä tykkäyksiä? Puhutko herkästi meistä ja heistä, joistain toisista? Sosiaalinen media muodostaa helposti oman kuplansa, jossa samanmieliset ajatukset saavat vastakaikua. Entä jos tietoisesti kurkottaisit kuplan ulkopuolelle? 

Älä siis lähde suin päin mukaan keskusteluun, jossa kaiken oletetaan olevan mustavalkoista. Mieti ensin. 

Yliopistonlehtori Maria Mäkelä kertoi kongressissa tarinallisuudesta. Työelämäprofessori Johanna Vehkoo odottaa esitysvuoroaan.

Tampereen yliopiston lehtori ja dosentti Maria Mäkelä (vas.) muistutti omassa puheenvuorossaan tiedeviestintäkongressin osallistujia tarinan vaaroista. Tampereen yliopiston työelämäprofessori Johanna Vehkoo kertoi teoksensa Oikeusjuttu synnystä. Kuva: Marja Keränen

 

Miten ottaa kantaa rakentavasti?

Joskus kannanottoa tarvitaan, oli kysymys sitten ympäristövastuusta tai sodan tuomitsemisesta. Yrityksiltä ja organisaatioilta odotetaan kannanottoja ja oman toiminnan kehittämistä, jotta sidosryhmien luottamus voidaan säilyttää. Kantaa voi ottaa monella tavalla, mutta siinäkin täytyy olla asiallinen. 

Hyvä käytännön sääntö (kaikessa viestinnässä) on se, että vältetään toisten ihmisten määrittelemistä heidän puolestaan, kuten Aamulehden päätoimittaja Jussi Tuulensuu sanoi puheenvuorossaan. Se leimaa helposti ja saa ymmärrettävästi toisen osapuolen puolustuskannalle. 

Kongressin keskusteluissa muistutettiin, että pitää tehdä ero henkilön työminän ja yksityishenkilön välillä. Varsinkin julkisen toimijan, kuten toimittajan tai poliitikon, työtä saa kommentoida, mutta kun aletaan puhua henkilön yksityiselämästä, ulkonäöstä tai vaikka seksuaalisesta suuntautumisesta, keskustelu saa ikäviä sävyjä. 

Pelkällä toisten kritisoinnilla ei välttämättä päästä pitkälle. Omille sanoille pitää olla katetta. Mitä ratkaisuja ehdotat? Mitä yrityksesi tarjoaa, jotta päästään parempaan tilanteeseen? Mitä yrityksesi tekee oman toimintansa kehittämiseksi? 

Häirinnältä suojautuminen on työsuojeluasia

Vaikka organisaatiossasi jokainen osaisi viestiä asiallisesti, se ei tarkoita, että kaikki sosiaalisen median käyttäjät ja sidosryhmät tekisivät samoin. Järjestelmällisen häirinnän tai trollauksen kohde joutuu kärsimään kohtuuttomasta stressistä, joka vaikuttaa pahimmillaan sekä mielen että kehon terveyteen. 

Lisäksi pitää muistaa, että myös sosiaalinen media on oikeaa elämää ja siellä tapahtuva häirintä voi siirtyä fyysiseen maailmaan, kuten kongressissa puhuneen Tampereen yliopiston työelämäprofessori Johanna Vehkoon tapauksessa. Häirintä voi tulla sanoja todellisemmaksi esimerkiksi yleisötilaisuuksissa tai omalla työpaikalla. 

Mitä tehdä kun organisaation työntekijä joutuu häirinnän kohteeksi? Monenlaiset ammatit altistavat häirinnälle verkossa. Ohjeistuksia tarvitaan ja monilla työpaikoilla onkin laadittu niitä. Myös laki määrittelee miten toimitaan uhkaavassa tilanteessa.  

Tapausten ennaltaehkäisy sekä nopea reagointi ja häirinnästä ilmoittaminen matalalla kynnyksellä ovat tärkeitä asioita. On pidettävä huolta siitä, ettei häirinnän kohteeksi joutunut jää yksin. Vertaistuki ja tiedon jakaminen auttavat osaltaan tässä, mutta myös organisaation tuki ja työterveyshuollon toimivuus tukevat häirittyä. Vakavat tapaukset pitää käsitellä alusta loppuun yhdessä. 

 

Lisätietoa:

Poliisin toimintaohjeet sosiaalisen median häirintää kokevalle 

Työturvallisuuskeskuksen ohjeet sosiaalisen median työkäyttöön

Someturvan blogi sosiaalisesta mediasta työkäytössä

Tästä Meditan somemarkkinoinnin palveluihin


Kirjoittanut: Aino Soutsalmi

Pääkuva: Pixabay

Julkaistu: 19.12.2022