Suomalaiset yritykset ja organisaatiot ovat vastuullisuusteoissaan hyvin eri vaiheissa. Niin myös niistä viestimisessä. Siksi vastuullisuus saattaa olla asiakkaalle tai kuluttajalle vaikeasti hahmotettava kokonaisuus, josta välittyviin viesteihin ja mainontaan on hankala luottaa.
Vastuullisuudessa yritys tai organisaatio ei ole koskaan valmis
Tehtävää riittää, ja niin kuluttajien kuin lainsäädännön odotukset kasvavat. Pienistäkin askeleista voi kuitenkin kertoa, ja rakentaa sekä omaa kuvaansa että yleisön tietoisuutta vastuullisuudesta. On vaan tärkeää kertoa myös, missä vaiheessa oma vastuullisuustyö oikeasti on ja miten siinä edetään. Yksi askel tai mainoslause ei vielä tee yrityksestä vastuullista, jos seuraavat askeleet ovat ottamatta tai suunnittelematta.
Maaliskuussa julkaistun Kuluttajaviraston selvityksen mukaan kuluttajien luottamus vastuullisuuslupauksiin ei ole kovin korkealla. Se vahvisti mielessäni kytenyttä pohdintaa siitä, kuinka luotettavaa, uskottavaa ja todenmukaista vastuullisuusviestintää tehdään. Asiassa on menty viime vuosina, ja aivan viime aikoinakin, paljon eteenpäin, mutta tehtävää riittää. Osa yrityksistä ottaa vasta aivan ensiaskeleitaan, osa on tehnyt jo paljonkin.
On tärkeää muistaa, että viestintä tai markkinointi ei sinänsä tee toiminnasta vastuullista vaan se tekee vastuullisen toiminnan näkyväksi. Hyvin tehty viestintä auttaa myös asiakkaita ja kuluttajia arvioimaan toiminnan tai tuotteen vastuullisuutta ja tekemään omat päätöksensä oikeaan tietoon luottaen.
Milloin yritys voi kutsua itseään vastuulliseksi?
Olen myös pohtinut, mikä riittää. Milloin yritys voi kutsua itseään vastuulliseksi, missä asioissa voi saada luvan olla keskeneräinen ja olla silti uskottava? Milloin on syytä olla rehellinen ja kertoa, että asia on kesken tai siinä on epäonnistuttu? Tutkija Sonja Lahtinen on todennut Tampereen korkeakoulujen julkaisussa Tunissa, että jos yritys johdonmukaisesti näyttää vahvoja signaaleja ympäristöjalanjälkensä pienentämisessä, vaikka ei aina pääsisi välitavoitteisiinsa, kuluttajalta voi odottaa armollisuutta.
Tämän kevään ja kesän aikana teen pienen matkan. Tai pääni sisällä toivottavasti aika suuren. Pohdin vastuullisuusviestintää sekä yksin että yhdessä monien eri ihmisten kanssa, kuten tutkijoiden ja yritysten vastuullisuudesta ja sen viestimisestä vastaavien henkilöiden kanssa.
Kerron matkastani ja havainnoistani näissä blogeissa ja haastatteluissa, ja kokoan niitä lopulta yhteen isommaksi tarinaksi, ladattavaksi aineistoksi. Nyt matka on vasta alussa ja se kulkee kiemurtelevia polkuja. Toivotan teidät tervetulleiksi mukaan retkelleni, seuraamaan, kommentoimaan, kysymään ja kyseenalaistamaan. Voit myös tarjoutua kertomaan oman tarinasi.
Kirjoittanut: Marja Keränen
Kuva: Marja Keränen
Julkaistu 15.6.2022
