Mitä tarkoittaa DEI?

Onko omassa organisaatiossasi selvää, mitä tarkoitetaan DEI:llä? DEI muodostuu sanoista Diversity, Equity ja Inclusion. Suomeksi ne voi kääntää muotoon monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inklusiivisuus. 

Miksi uusi termi, miksi ei käytetä sanaa tasa-arvo? Tasa-arvolla viitataan Suomessa usein sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Tasa-arvolaki (entiseltä nimeltään laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta) keskittyy estämään sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Vuonna 2015 voimaan astunut yhdenvertaisuuslaki sen sijaan puuttuu syrjintään laajemmin. Siinä syrjinnän perusteina määritellään muun muassa ikä, kansalaisuus, kieli, uskonto, terveydentila, vammaisuus ja seksuaalinen suuntautuminen. Yhdenvertaisuus on siis kattavampi käsite kuin tasa-arvo ja ne täydentävät toisiaan. 

Miksi DEI-työhön kannattaa panostaa? Hyötyä saadaan innovaatioista, joita syntyy, kun yrityksellä on monenlaisia osaajia. Organisaation hyvä ilmapiiri rakentaa mainetta, joka houkuttelee uusia osaajia. Turvallinen työympäristö lisää tuottavuutta ja avoin vuorovaikutus lisääntyy. Lisäksi voidaan saada ymmärrystä erilaisista sidosryhmistä ja heidän odotuksistaan. Miten juuri sinun organisaatiosi voisi hyötyä monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja inklusiivisuuden kehittämisestä? 

Mitä tarkoittavat monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inklusiivisuus? 

Organisaation DEI-työssä selkeys on tärkeää. Ovatko kaikki johdosta henkilöstöön samaa mieltä siitä, mitä DEI:llä tarkoitetaan? Includian perustaja Jonna Louvrier määritteli aihetta käsittelevässä webinaarissa diversiteetin, yhdenvertaisuuden ja inkluusion käsitteet seuraavasti. Ne on syytä määritellä myös organisaatiossa. 

• Diversiteetti/monimuotoisuus viittaa yksinkertaisesti ryhmään ihmisiä. 
• Yhdenvertaisuus kertoo siitä, että jokaisella on mahdollisuus osallistua organisaation toimintaan. Se viittaa toimintatapoihin, joilla poistetaan esteitä osallistumiselle. 
• Inklusiivisuus puolestaan kertoo työpaikan kulttuurista ja keskittyy ihmisten tuntemuksiin. Sen puitteissa kysytään, tuntevatko henkilöstön edustajat kuuluvansa porukkaan ja voivatko he olla omia itsejään. 

Esimerkkejä DEI-käsitteiden käytöstä

Louvrier kertoi esimerkinomaisesti, miten käsitteitä käytetään usein väärin. Esimerkiksi rekrytointitilanteessa saatetaan puhua monimuotoisista hakijoista. Monimuotoisuutta on kuitenkin vain ryhmässä ihmisiä, ei yksilössä tai yksittäisessä hakijassa. Diversiteetti käsitteenä ei erottele erilaisia ihmisryhmiä. Jos yrityksessä haluaa viestiä, että heidän henkilöstönsä on monimuotoista, on syytä määritellä, mistä puhutaan, esimerkiksi henkilöstön ikäjakaumasta. 

Rekrytoinnissa saatetaan käyttää myös termiä inklusiivinen rekrytointiprosessi. Jos viestinnällä halutaan ajaa takaa sitä, että kaikkia hakijoita arvioidaan samalla tavalla, olisi oikein puhua yhdenvertaisesta rekrytointiprosessista, koska sillä viitataan toimintatapoihin. Inklusiivisuudella voitaisiin viitata tässä siihen, miltä hakijoista tuntuu rekrytointiprosessin aikana. 

Ihmisten erilaisuus, eli diversiteetti, voi siis merkitä millaista eroa tahansa. Se voi olla ikä, sukupuoli tai kansalaisuus, tai vaikkapa erilainen kasvuympäristö. Voidaan sanoa, että Viestintätoimisto Meditan henkilöstö on kotipaikkakuntiensa suhteen monimuotoista, sillä olemme kotoisin eri puolilta Suomea ja esimerkiksi käytämme erilaisia murresanoja. Toisaalta olemme kaikki syntyperäisiä suomalaisia, joten siinä suhteessa monimuotoisuutemme on pientä. On siis syytä tarkentaa, mitä monimuotoisuudella tarkoitetaan, kun siitä viestitään. 

Jokaisen lähtökohdat ovat erilaiset

Yhdenvertaisuudesta puhuttaessa on hyvä muistaa, että onnistumisen avaimet ovat eri ihmisille erilaiset. Bisnesälyä-podcastin haastateltava, DEI Consultant & Advisor Heidi Pechi sanoittaa asian näin: 

”Tässä terminologiassa tasa-arvoa ei nähdä siten, että kaikille annetaan täsmälleen sama asia. Sen sijaan yhdenvertaisuudessa otetaan huomioon erilaisten ihmisryhmien tarpeet ja pyritään tukemaan niitä, jotka tarvitsevat erityistä tukea, jotta lopputulos olisi kaikille yhdenvertainen.”

Inklusiivisuus on hyvin arkipäiväisiä asioita. ”Inklusiivisuus ilmenee siinä, miten kohtelemme toisiamme ja miten keskustelemme toistemme kanssa, jotta kaikki tuntevat olonsa sellaiseksi, että voivat olla täysin omia itsejään ja kokea kuuluvansa joukkoon”, Pechi kertoo. 

Saattaa olla esimerkiksi helppoa aloittaa keskustelu englanniksi ihmisen kanssa, joka ei näytä kantasuomalaiselta. Ellei työpaikalla ole muuta sovittu, uutta ihmistä tervehtiessä on hyvä olettaa keskustelukumppanin osaavan suomea, kun Suomessa ollaan. Jatkuva vieraalla kielellä puhuttelu voi saada aikaan tunteen siitä, ettei kuulu joukkoon. 

Käsitteet saavat helposti kielen solmuun, mutta tärkeintä on pitää mieli avoimena ja olla valmis oppimaan ja kuuntelemaan. Sillä pääsee jo pitkälle. 

Kiinnostavatko vastuullisuusasiat? Tilaa Kasva kestävästi -uutiskirje

Kirjoittanut: Aino Soutsalmi
Kuvat: Adobe Stock
Julkaistu: 3.12.2024