Yrityksillä ja organisaatioilla on vastuunsa luontokadon pysäyttämisessä. Jyväskylän yliopistossa on kehitetty menetelmä, jolla saadaan selville yrityksen aiheuttama luontokato. Luontojalanjälki-tutkimusryhmän johtaja Sami El Geneidy kertoo, mistä yrityksen kannattaa aloittaa luontokadon torjuminen.
Luonto on ahdingossa. Esimerkiksi Suomen vesilintukannat ovat romahtaneet, uutisoitiin Ylellä elokuussa. Syiksi lintujen vähenemiseen mainitaan ojitukset järvialueilla, järvien rehevöityminen, metsästys ja vieraslajit.
Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n julkaisema Punainen kirja listaa Suomen uhanalaiset lajit, vuonna 2019 niitä oli yli 2 500. On hyvä muistaa, että kaikista Suomen lajeista vain vajaa puolet on niin hyvin tunnettuja, että niille voidaan tehdä uhanalaisuusarviointi.
Voidaankin kysyä, millainen on yritysten ja organisaatioiden vastuu luontokadon torjumiseksi. Ilmastonmuutosta on torjuttu jo pitkään, ja tavoitteisiin on edelleen pitkä matka. Rinnalla on syytä huomioida luontokadon torjunta.
Jyväskylän yliopiston tutkija Sami El Geneidy on huomannut, että yrityksissä vastuullisuusasiat otetaan vakavasti.
”Vastuullisuutta katsotaan yrityksissä laajasti. Huomioidaan ilmasto, luontoarvot ja sosiaalinen vastuu. Ollaan menossa positiiviseen suuntaan. Kuitenkin valtaosassa yrityksistä ympäristövastuuseen liittyvät asiat ovat vielä oma erillinen palasensa yrityksen toiminnassa. Vastuullisuus saattaa olla rasti ruutuun -tasolla. Sen sijaan pitäisi tiedostaa, kuinka vahvasti olemme riippuvaisia ympäristöstä. Se tarjoaa meille kaiken ekosysteemipalvelujen muodossa”, hän sanoo.
Ekosysteemipalvelut ovat ilmaisia hyötyjä ihmiselle ja olemassaolon edellytys yrityksille ja organisaatioille. Palvelut voivat olla aineellisia tai aineettomia. Esimerkiksi puun ekosysteemipalveluihin kuuluvat raaka-aineen lisäksi yhteyttäminen ja maaperän eroosion ehkäiseminen.
El Geneidy tutkii yritysten ympäristöjohtamista Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa ja Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomissa sekä johtaa luontojalanjäljen laskennan kehittämiseen keskittyvää Luontojalanjälki-tutkimusryhmää yhdessä ekologian professori Janne Kotiahon kanssa.
Mistä aloittaa luontokadon torjunta yrityksessä?
Mistä yrityksen tai organisaation kannattaa lähteä liikkeelle, kun halutaan tietää, mikä on liiketoiminnan vaikutus luontoon? El Geneidyn mielestä tärkeintä on avoimuus ja halu oppia uutta, eivät suureelliset sanat tai tavoitteet.
”Hyvä lähtökohta on keskittyä asioihin, jotka ovat kyseisen yrityksen liiketoiminnan kannalta oleellisia. Tuotetaanko jotain, mistä materiaalista, ja millaista energiaa kulutetaan. Tällaiset perusasiat, jotka näkyvät yrityksen päivittäisessä toiminnassa, ovat usein tärkeimpiä myös luonnon kannalta”, hän linjaa.
Yksin oman liiketoiminnan vaikutuksia ei kuitenkaan tarvitse miettiä, vaikka resursseja ei suureen projektiin olisikaan. Kansainvälinen luontopaneeli IPBES on määritellyt viisi luontokadon ajuria:
- Maan ja meren käyttö
- Luonnonvarojen suora hyödyntäminen
- Ilmastonmuutos
- Saasteet
- Haitalliset vieraslajit
El Geneidy kehottaa peilaamaan omaa liiketoimintaa luontokadon ajureihin. Yrityksessä voidaan miettiä esimerkiksi, miten yritys käyttää luonnonvaroja, millä tavalla se aiheuttaa ilmastonmuutosta, haitallisten vieraslajien leviämistä tai vaikka järvien rehevöitymistä. Perusteellisella pohdinnalla pääsee hyvään alkuun.
Luontojalanjälki ei korvaa hiilijalanjälkeä
Luontokadon ajureihin perustuu myös Luontojalanjälki-tutkimusryhmän kehittämä luontojalanjäljen laskentamenetelmä, jonka avulla voidaan suojella biodiversiteettiä. Luontojalanjälki on laskettu tähän mennessä suurille organisaatioille, kuten S-ryhmälle, Tampereen kaupungille ja Turun yliopistolle. El Geneidy teki väitöskirjansa luontojalanjäljen laskennasta.
”Menetelmän avulla voidaan mitata, mikä on yksittäisen yrityksen tai organisaation vaikutus luontokatoon. Se on strateginen työkalu, joka muistuttaa hiilijalanjäljen laskentaa”, El Geneidy tiivistää.
Hän korostaa, että luontojalanjäljen mittaaminen ei korvaa hiilijalanjäljen mittaamista. Jos molemmat laskelmat tehdään rinnakkain, saatetaan löytää synergiaa ja välttää sudenkuoppia. Joskus hyvää tarkoittava ilmastoteko voikin olla haitaksi biodiversiteetille.
Laskennan tuloksena saadaan luku, luontoekvivalentti, joka kertoo osuuden kaikista maailman lajeista, joka kuolee sukupuuttoon yrityksen tai organisaation toiminnan seurauksena. Kun tiedetään, missä mennään, voidaan tehdä muutoksia ja asettaa tavoitteita.
”Toimenpiteitä voivat olla vaikka muutokset energiankulutuksessa tai ruokahankinnoissa. Silloin vähennetään luontoon kohdistuvaa painetta esimerkiksi maankäytössä”, El Geneidy selventää.
Luontojalanjäljen laskemiseksi on olemassa muitakin tapoja, eikä mikään ole vielä vakiintunut yleiseen käyttöön. Jyväskylässä kehitetyssä menetelmässä on ainutlaatuista kansainvälinen vertailukelpoisuus.
”Olemme tottuneet katsomaan biodiversiteettiä paikallisena asiana. Tämä mittari kertoo yrityksen toiminnan vaikutukset maailmanlaajuisesti. Luontoekvivalentin avulla voidaan vertailla luontohaittaa vaikkapa Suomessa ja Brasiliassa”, El Geneidy kertoo.
Toimitusketjut tarkastelun kohteena
El Geneidyn tutkimusryhmän kehittämä menetelmä pureutuu olemassaolevia laskentatapoja paremmin luontokatoon globaalina ongelmana. Yrityksen oman toiminnan tarkastelemisen lisäksi onkin tarpeen kiinnittää huomiota toimitusketjuun, joka on usein kansainvälinen.
”On ymmärrettävä, että nyt ei tarkastella vain suoria vaikutuksia. Jos rakennetaan rakennus metsäpalstalle, palstan luonto on tärkeä asia, mutta se on liian kapea näkökulma. Sen lisäksi pitää miettiä esimerkiksi sitä, mistä raaka-aineesta rakennus on tehty. Millaisia luontovaikutuksia raaka-aineen tuotannolla on, kuka ne on aiheuttanut ja missä”, El Geneidy selittää.
”On huomattu, että tuotantoketjussa olevat luontohaitat voivat muodostaa todella ison osan organisaation luontojalanjäljestä”, hän lisää.
El Geneidy muistuttaa myös, että toimitusketjun huolellisen tarkastelun kautta voidaan ymmärtää, millaisista ekosysteemipalveluista yrityksen toiminta on riippuvaista. Luontokadon ajurien pohdinta oman yrityksen kannalta on näin myös riskienhallintaa.
Taloudelliset seuraukset luontohaitan aiheuttajalle vauhdittaisivat muutosta
Olennaista El Geneidyn väitöskirjassa on kysymys, miten saataisiin luontojalanjälki kytkettyä yritysten talouskirjanpitoon. Ajatuksena on, että kun luontohaitoille asetetaan taloudelliset seuraukset, esimerkiksi kompensaatioiden muodossa, motivaatio luontokatoa ehkäiseviin toimiin kasvaa.
”Historia on osoittanut, että pelkkä asioiden tietäminen ei riitä muutokseen. Emme ole saavuttaneet tähän mennessä sovittuja kansainvälisiä tavoitteita biodiversiteetin suojelemiseksi”, El Geneidy perustelee.
Hän muistuttaa, että muutoksia vaaditaan yritysten talouskirjanpidon lisäksi liiketoimintamalleissa ja arvoissa niiden takana. Vaikka käytössä on parempaa ja energiatehokkaampaa teknologiaa, se ei ratkaise kaikkea. Lisääntynyt tehokkuus ei välttämättä tuota toivottua lopputulosta luonnon kannalta – kulutus saattaa silti lisääntyä entisestään.
El Geneidyn mielestä vapaaehtoisten ympäristötoimien aika on ohi.
”Vapaaehtoisuuden polku on kokeiltu, eikä se ole tuottanut toivottuja tuloksia. Tarvitsemme velvoittavuutta ja selkeyttä. Selkeä päämäärä helpottaa yrityksiä, koska kenttä on helpommin ennustettavissa”, hän sanoo.
Tutkija huomauttaa, että esimerkiksi kompensaatioiden kanssa moni yritys on ollut hukassa, koska selkeitä suuntaviivoja ei ole ollut. Ehkä kompensaationa on ollut helppo pitää jotakin sellaista, joka ei todellisuudessa korvaa päästöjä. Yritystä on saatettu syyttää viherpesusta, koska yhteiset pelisäännöt puuttuvat.
”Velvoittavuus ei siis välttämättä ole negatiivinen asia, jos tavoitteet on sovittu yhteisesti. Silloin kaikilla on selkeä päämäärä, johon pyritään yhdessä”, El Geneidy sanoo.
Kirjoittanut: Aino Soutsalmi
Julkaistu: 19.9.2024
Miten yritys voi vaikuttaa luontokatoon?
Yrityksillä ja organisaatioilla on vastuunsa luontokadon pysäyttämisessä. Jyväskylän yliopistossa on kehitetty menetelmä, jolla saadaan selville yrityksen aiheuttama luontokato. Tutkija Sami El Geneidy kertoo, mistä kannattaa aloittaa.
Lue lisää
Ilmastolähettiläät tuovat ilmastosopimuksen arkeen
Climate Pact on kansalaisliike, joka tuo ilmastolähettiläiden kautta ihmisille sekä tietoa että käytännön toimia ilmaston hyväksi. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
Lue lisää
Avoin yliopisto paketoi tutkitun tiedon kaikille sopivaan pakettiin
Avoimen yliopiston yhteiskunnallinen asema asettaa odotuksia opintotarjonnalle. Erilaiset vastuullisuuteen liittyvät teemat ovatkin näkyvästi esillä Jyväskylän avoimen yliopiston tarjonnassa.
Lue lisää
