Yritysvastuuta ja raportointia säätelevät direktiivit etenevät, mutta miten ja millaisia yrityksiä ne koskevat? Yritysvastuuverkosto FIBSin ja asianajotoimisto Dittmar & Indreniuksen järjestämässä webinaarissa syyskuun alussa kuultiin lakiasiantuntijoiden näkemyksiä direktiivien nykytilasta ja vaikutuksista. Jatkossa yrityksiltä vaaditaan raportoinnin lisäksi aiempaa enemmän vuorovaikutusta sidosryhmiensä kanssa.
Jo voimassa oleva kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive eli CSRD) ja porrastetusti voimaan astuva yritysvastuudirektiivi (Corporate Sustainability Due Diligence Directive eli CSDDD) tukevat toisiaan.
Kestävyysraportointidirektiivi
Kestävyysraportointidirektiivi CSRD – raportointivelvoite on koskenut vuodesta 2024 alkaen listattuja pörssiyrityksiä, joissa henkilöstömäärä on yli 500. Vuodesta 2025 alkaen CSRD koskee kaikkia yrityksiä, jotka täyttävät vähintään kaksi kolmesta kriteeristä:
- nettoliikevaihto yli 50 miljoonaa euroa,
- tase yli 25 miljoonaa euroa,
- henkilöstömäärä yli 250.
Vuodesta 2026 alkaen CSRD koskee myös kaikkia pörssilistattuja pk-yrityksiä Vuodesta 2028 alkaen CSRD laajenee EU:ssa toimiviin kolmansien maiden yrityksiin, joiden liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa.
Yritysvastuudirektiivi
Yritysvastuudirektiivi CSDDD astuu voimaan suurimpien yritysten kohdalla vuonna 2027. Direktiivi velvoittaa vuodesta 2029 lähtien yrityksiä, jotka työllistävät yli tuhat henkilöä ja joiden liikevaihto ylittää 450 miljoonaa. Direktiivin vaikutukset tuntuvat pk-yrityksissä kuitenkin jo ennen direktiivin voimaan tuloa, mikäli ne ovat osa suurempien yritysten kumppaniverkostoja.
Kansallisia lakimuutoksia aletaan määritellä vasta nyt, joten täsmällistä tietoa direktiivin vaikutuksista on saatavilla toistaiseksi vähän.
Hankintatoimen ja prosessin merkitys tulevat korostumaan
Dittmar & Indreniuksen Head of Strategic Advisory Hanna-Mari Manninen eritteli kahden direktiivin eroja. Kestävyysraportointidirektiivi CSRD keskittyy nimensä mukaisesti velvoitteeseen raportoida vastuullisuustoimista ja fokus on tietojen toimittamisessa. Yritysvastuudirektiivi CSDDD puolestaan peräänkuuluttaa toimintaa ja prosessia – miten huolehditaan siitä, että yritystoiminnan haitalliset vaikutukset minimoidaan sekä omassa toiminnassa että omassa toimintaketjussa.
Toimintaketju (chain of activities) on käsite, josta puhutaan nimenomaan CSDDD:ssä. Käsite on hieman kapeampi kuin CSRD:ssä käytetty arvoketju (value chain), sillä se kattaa tuotteen valmistuksen raaka-aineista kuljetukseen ja varastointiin asti, kun taas arvoketjun viimeinen linkki on jakelu, esimerkiksi myynti kuluttajalle kivijalkaliikkeessä.
Myös direktiivien noudattamatta jättämisestä seuraavat sanktiot eroavat toisistaan. Kestävyysraportoinnin laiminlyönneistä seuraa lieviä sanktioita, kun taas yritysvastuudirektiivi tuo mukanaan uudenlaisia seuraamuksia. Jos yritys ei ole noudattanut velvoitteitaan ja laiminlyönnin seurauksena toimintaketjussa on tapahtunut vahinko, yritys on korvausvelvollinen. Tärkeintä on siis prosessi, jossa yritystoiminnan haitallisia ihmisoikeus- tai ympäristövaikutuksia ehkäistään ja lopetetaan.
EU:n jäsenvaltiot määrittelevät kansallisella tasolla velvoitteiden laiminlyömisestä aiheutuvat rangaistukset. Manninen nosti esiin myös maineriskin yrityksille – rangaistukset kun ovat julkisia.
Enää ei riitä, että tilattavasta tuotteesta kysytään tekniset speksit ja hinta
Toimintaketjun käsite korostaa yrityksen entistä tiiviimpää dialogia sidosryhmiensä, kuten henkilöstönsä, sijoittajiensa ja toimintaketjunsa kanssa. Toimintaketjun vastuullisuuden kehittäminen vaatii vuorovaikutusta. Enää ei riitä, että tilattavasta tuotteesta kysytään tekniset speksit ja hinta, muistutti Euroopan komission Legal and Policy Officer Michael Ristaniemi webinaarissa.
Yhteistyön lisääntyminen on yksi tärkeimmistä tavoista, miten yritysvastuudirektiivi vaikuttaa yritysten toimintaan. Ristaniemi nimesi lisäksi teknologian hyödyntämisen. Kun yritykset alkavat raportoida vastuullisuudestaan entistä laajemmin, ne tarvitsevat dataa toimintaketjuistaan. Tässä on tarvetta uudenlaisille teknologisille ratkaisuille.
Lisäksi yritysten hankintatoimi muuttuu. On uutta, että toimintaketjuja tarkastelee viranomaisvalvonta – siitä tulee oikeuskäytännön asia. Juristien rooli yrityksissä voi siis kasvaa, Ristaniemi pohti. Samalla varmistetaan se, että toimintaketjujen pk-yrityksille asetetut vaatimukset eivät ole kohtuuttomia.
Molemmat asiantuntijat korostivat sitä, että yritysvastuudirektiivi keskittyy prosesseihin. Onhan yritys tehnyt voitavansa, jotta sen toiminnan aiheuttamat haitat on minimoitu globaalilla tasolla?
Esimerkiksi huolellisuusvelvoitteen täyttyminen painottuu osallisuuden arvioinnissa, jos tapahtuisi esimerkiksi onnettomuus. Prosessien tulee olla kunnossa ja riskienarvioinnissa vakavuuden arviointi. Ristaniemen mukaan koko direktiivissä on vahva painotus sidosryhmissä. Ne pitää ottaa mukaan kaikissa vaiheissa. Tarkoituksenmukainen yhteistyö on asia, jossa yritysten kannattaa mennä yli minimin.
Miten pk-yrityksen kannattaa valmistautua yritysvastuudirektiivin voimaantuloon?
Pk-yrityksen kysymyksiin yritysvastuudirektiivistä löytyy vastauksia muun muassa OECD:n ohjeistuksesta. Listaamattomilla pk-yrityksille on komissiossa työn alla vapaaehtoinen standardi, joka helpottaa jatkossa direktiivin noudattamista.
Manninen kannusti toimintaketjujen pk-yrityksiä kehittämään vastuullisuuttaan niin, että ainakin perusasiat ovat kunnossa ja että pystyy osoittamaan sen. On hyvä valmistautua siihen, että suuryritykset tarvitsevat pätevää dataa kumppaneiltaan, kun ne raportoivat vastuullisuudestaan ja valitsevat yhteistyökumppaneita. Alla on listattuna muutamia Mannisen antamia täsmävinkkejä pk-yrityksille.
Aloita valmistautuminen CSDDD:een vaikka näin:
- Tunnista ja arvioi yrityksen haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset ja ryhdy toimiin niiden vähentämiseksi
- Kehitä yhteistyötä sidosryhmien kanssa
- Päivitä riskienhallinnan prosessit
- Laadi suunnitelma yrityksen ilmastotoimista
Julkaistu: 18.9.2024
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Pohjoismaisten yritysten uskotaan olevan vastuullisia, mutta ovatko ne?
Yritysvastuudirektiivin huolellisuusvelvoite – Milloin yritys tekee tarpeeksi?
Yritysvastuudirektiivi CSDDD (Corporate Sustainability Due Diligence Directive) velvoittaa yritykset vähentämään haitallisia vaikutuksiaan ympäristöön sekä ihmisoikeuksiin. Epävarmassa tilanteessa voi olla epäselvää, mistä direktiivin huolellisuusvelvoitteen toteuttaminen kannattaa aloittaa.
Lue lisää
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Olli Heikkilä ja Laura Mäkelä: “Projektinhallinta oli kymmenen kautta kymmenen”
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas osallistui Meditan vetämään kansainväliseen kehittämisprojektiin, jossa arvioitiin Ruotsissa ja Iso-Britanniassa toimivien ulkomaisten ja vientiyritysten ESG-valmiuksia, vastuullisuusviestintää ja näiden vaikutusta yritysarvoon. Tehokas toteutus, hyvä sijoitus kilpailijoihin nähden ja arvonnousupotentiaali yllättivät iloisesti.
Lue lisää
”Lähtölaukaus vastuullisuusviestinnälle” – Viherväittämien arviointi Kuopion Energialle
Viestintätoimisto Meditan pitkäaikainen asiakas Kuopion Energia halusi varautua EU:n viherväittämädirektiiviin ja arvioida, ovatko verkkosivuilla esitetyt väitteet ympäristöystävällisyydestä ja vastuullisuudesta linjassa direktiivin määräysten kanssa. Meditan asiantuntijat kävivät läpi aiheeseen liittyvät verkkosivut viherväitteitä silmällä pitäen.
Lue lisää
