Ympäristöasioissa on totuttu ajattelemaan, että yritykset pyrkivät vähentämään aiheuttamaansa haittaa. Entä jos yritykset voisivatkin tehdä sellaista hyvää, jota muutkin pystyisivät hyödyntämään, ja tuottamaan tuotteita, jotka vähentävät muiden päästöjä? Silloin syntyy hiilikädenjälki.
Hiilikädenjälki ja sen arvioimisen laskentamalli ovat vilahdelleet keskusteluissa jo useamman vuoden. Tutumpi niin yleisölle kuin yrityksillekin on kuitenkin hiilijalanjälki, jonka vähentäminen on yhteinen pyrkimys. Kuka voi puhua hiilikädenjäljestä ja miten se todennetaan?
– Yrityksen oman jalanjäljen pienentäminen ei tuota kädenjälkeä, vaan kädenjäljellä täytyy olla laskennallisesti osoitettavaa hyötyä muille, määrittelee VTT.n tutkija Tiina Pajula.
Hän kertoo esimerkin projektista, jossa Nokian tukiasemille kehitettiin uusi energiatehokkaampi jäähdytysjärjestelmä. Ilmajäähdytys korvattiin nestejäähdytyksellä, tukiasema sijoitettiin helsinkiläisen kerrostalon vintille ja ylijäämälämpö saatiin talossa hyötykäyttöön.
– Kädenjälkeä syntyy kahdella eri mekanismilla, energiaa säästämällä ja ylijäämälämmön käyttöönotolla. Jos yritys säästää omassa tuotannossa, jalanjälki pienenee, mutta jos joku toinen pystyy pienentämään jalanjälkeään, syntyy kädenjälki, Pajula havainnollistaa.
Hiilikädenjälki ilmaisee positiivisia vaikutuksia
Ympäristövaikutukset ilmaistaan usein negatiivista vaikutusta kuvaavilla jalanjälkimittareilla, kuten tutuilla hiili- ja vesijalanjäljillä. Yrityksiltä on tähän asti puuttunut keinot positiivisten vaikutusten esittämiseen. Hiilikädenjäljen laskennassa haetaan positiivisia vaikutuksia.
Pajula muistuttaa kuitenkin, että kaikille ei synny heti laskennallista kädenjälkeä. Laskentamallista yritys saa kuitenkin tärkeää tietoa, jota voi hyödyntää tuotekehityksessä, mikä voi myöhemmin johtaa kädenjälkeä synnyttävään ratkaisuun.
– Projektissamme yritykset saivat hyödyllistä tietoa ja saattoivat muuttaa toimintaansa. Voi olla aluksi ikävä yllätys, jos laskenta ei osoitakaan kädenjälkeä, mutta se voi kääntyä voitoksi. Meillä on asiantuntijoita, jotka tehneet elinkaariarviointia eli LCA-laskentaa vuosia. Silti jokainen laskelma tuo esiin jonkin uuden asian tai yllätyksen, eikä mitään voi pitää itsestään selvänä.
VTT ja LUT-yliopisto ovat kehittäneet hiilikädenjäljenlaskentamallia vuodesta 2016. Alun perin kädenjälki-käsitteen otti käyttöön amerikkalainen professori Gregory Norris Harwardin yliopistosta. Hänen konseptinsa oli kuitenkin abstraktimmalla tasolla ja perustui viestinnällisiin painotuksiin. Varsinainen laskentamenetelmä on puuttunut.
– Tarve laskentaohjeisiin lähti yrityksiltä. Aluksi oli ennen kaikkea viestintätarve hyvien puolien esittämiseksi. Myöhemmin tuli esiin tarve tunnistaa yritysten ympäristövaikutusten kannalta tärkeitä asioita. Laskennassa löytyy sellaisia oleellisia asioita, joita ei muuten näkisi. Niiden avulla voidaan ohjata toimintaa niin, että päästöt vähenevät sekä omissa että asiakkaiden toiminnoissa. Arvoketjuajattelun hyödyt ovat tavallaan sivulöydös, josta on tullut valtavirtaa, Pajula selventää.
– Käytännössä tästä kehittyi konsepti, jonka avulla voi osoittaa mitattavasti ne asiat, joista muut hyötyvät ja jotka voidaan tuoda viestinnässä ja markkinoinnissa esiin mutta konseptia voi hyödyntää myös tuotekehityksessä ja strategisissa valinnoissa.
Hiilikädenjäljen laskentamalli sopii hyvin erityyppisille yrityksille
VTT:n ja LUT:n hankkeeseen osallistui noin 30 yritystä ja sitä on rahoittanut Business Finland. Yhteistyökumppanit ovat jatkaneet aiheen parissa ja uusi projekti on käynnistynyt.
– Hankkeeseen osallistui hyvin erityyppisiä yrityksiä. Käyttötilanteet, tuotteet ja yritykset eroavat toisistaan. Hiilikädenjäljestä ei voikaan suoraan sanoa, mille yrityksille se sopii. Tärkeintä on, että yritys tuo ratkaisuja muiden jalanjäljen pienentämiseen, Pajula kuvailee.
– Kun yritys X tuo uuden ratkaisun, kädenjälki on sen tuoman muutoksen suuruus. Laskentamenetelmän kansainvälisen hyväksymisen kannalta on tärkeää, että keksitään pyörää uudelleen mahdollisimman vähän ja nojataan standardoituihin laskentamenetelmiin.
Pajulan mukaan hiilikädenjäljen laskentaohjeet on otettu innostuneesti vastaan. Oikein valitun vertailukohdan (baseline) avulla vältytään sortumiselta viherpesuun.
– Pitää olla olemassa periaatteet, joita laskennassa noudatetaan, ja silloin laskentaan voi viitata myös viestinnässä ja markkinoinnissa, Pajula selventää.
– Hiilikädenjäljellä ei ole virallista statusta, mutta se tulee tunnetuksi vähitellen. Hiilijalanjäljelläkään ei ole varsinaista sertifointia, mutta laskelmien harmonisoimiseksi on luotu kansainvälinen ISO standardi. Hiilijalanjälki on jo laajasti käytössä ja ainakin isot yritykset käyttävät kolmannen osapuolen arviointia varmistaakseen laskelmien standardin mukaisuuden.
Hiilikädenjälkeen vaikuttaa moni asia
Hiilikädenjälkeen voi vaikuttaa monin tavoin, esimerkiksi kehittämällä ratkaisuja, jotka parantavat energiatehokkuutta, vähentävät materiaalin käyttöä, tarjoavat ilmastomyönteisiä raaka-aineita, helpottavat tuotteiden kierrätettävyyttä, vähentävät hukkamateriaalin määrää, pidentävät tuotteiden käyttöikää tai parantavat niiden käytettävyyttä.
VTT oli laskentaohjeistuksen kehittäjänä kansainvälinen edelläkävijä. Nyt ohjeistus on vapaasti käytettävissä ja yritykset voivat sen avulla laskea tai tilata laskennan yrityksen hiilikädenjäljestä. Palvelua tuottavat VTT:n lisäksi muun muassa LCA-konsultit. Suomalaiset yritykset ovat Pajulan mukaan ottaneet mallin hyvin vastaan.
– Vastuullisuus on jo kansainvälisen liiketoiminnan keskiössä. Edelläkävijyys on pystyttävä osoittamaan ja viestimään luotettavasti. Kädenjälki-lähestymistapa on maailmalla kuitenkin yhä uusi asia, Pajula muistuttaa.
Mallin kehitys on kesken ja VTT selvittää tiiviissä yhteistyössä professori Norrisin kanssa, miten sitä viedään eteenpäin ja sen kansainvälistä tunnettuutta lisätään.
– CLC (Climate Leadership Coalition) on alusta asti vahvasti kannustanut meitä. Vedän siellä hiilikädenjälkiryhmää. CLC on myös käynnistänyt hiilikädenjäljen kansainvälistämishankkeen, jossa konseptille haetaan laajempaa käyttöönottoa.
Lisäksi VTT:ssä on menossa hanke, jossa selvitetään miten yritykset voivat päästä hiilineutraalksi sekä miten kiertotalouden positiivisia ympäristövaikutuksia mitataan.
– Kiertotalous on vaikeampi mallinnettava, ja vaikutusten mittaamisessa on metodologisia haasteita, Pajula mainitsee. Tässäkin hankkeessa tutkimuspartnerina on LUT.
Marja Keränen
Viestinnän asiantuntija
Hiilikädenjälkimenetelmä ja -opas
Hiilikädenjäljen laskentamalli
- VTT:n ja LUT:n yhteistyöprojektit vuosina 2016-2020.
- Mukana reilut parikymmentä yritystä.
- Rahoittajana Business Finland.
- Projekteissa kehitettiin laskentaohjeistus tuotteen, yrityksen ja hankkeen hiilikädenjäljen arvioimiseksi. Konsepti auttaa yrityksiä myös tuotekehityksessä. Mallia on kehitetty edelleen projektin jälkeen ja se on aktiivisessa käytössä.
- VTT ja LUT ovat käynnistäneet yhdessä uuden projektin hiilineutraaliudesta.
Julkaistu: 18.7.2022
