Asuntomessut kestävän rakentamisen koekenttä

Naantalin Luonnonmaa on asuntomessuhistoriassa poikkeuksellinen alue suunnitteluprosessinsa vuoksi, mutta myös uusiutuva energia on siellä aiempaa enemmän esillä. Alue haluttiin rakentaa luonnon ja kestävän kehityksen ehdoilla, ja se otettiin koko suunnittelun lähtökohdaksi. Kokonaisuuden suunnittelu lähti liikkeelle Naantalin kaupungin strategiasta. 

Myös Keravan asuntomessuille 2024 on valittu vahvasti kestävän kehityksen ja erityisesti kiertotalouden teema.

Rakentamisen ratkaisuilla on suuri merkitys, sillä Rakennusteollisuus ry:n raportin mukaan rakennusala kuluttaa noin 50 prosenttia kaikesta EU:ssa käytetystä materiaalista ja tuottaa yli 35 prosenttia EU:n kaikesta jätteestä. Osuuskunta Suomen Asuntomessujen toimitusjohtajan Anna Tapion mukaan messut on aina halunnut olla suunnannäyttäjä myös kestävän kehityksen ratkaisuissa.

– Naantalissa kaavoitusprosessi on poikennut aiemmista messualueista. Huolellisen kaavoitusprosessin osana toteutettiin muun muassa kaavakävely, jolloin katseltiin ihan yksittäisiä tonttejakin ja pohdittiin niille rakentamista mahdollisimman hyvin luontoa mukaillen, Tapio kertoo.

– Naantalin Luonnonmaan saari, jolla tämän vuoden messualue sijaitsee, on luonnonläheinen kohde. Naantalin kaupunki on tehnyt sinne Luonnonmaa Vision eli suunnitelman seuraavaksi 50 vuodeksi.

Tapio kertoo, että kohteen luonne näkyy myös hakijoissa: sinne ovat hakeutuneet juuri sellaiset asukkaat, jotka arvostavat alueen luontoa ja hyväksyvät rakentamisen ehdot. Uutuutena alueelle on tuotu metsäpihan käsite, ja nurmikon sijaan on suositeltu kallioiden ja luonnonmukaisten kasvien hyödyntämistä. Jos luonnon kunttaa ei ole pystytty säästämään, sen tilalle on tuotu vastaavaa. Kallioita on louhittu mahdollisimman vähän ja tällä kertaa talot mukautuvat maaston muotoihin eikä toisin päin.

– Luonnonmaalla Naantalin kaupungin visio ja alueen kaava ovat ohjanneet kaikkea rakentamista, suunnittelua ja tonttivalintoja. Hakijoiden on täytettävä kriteerit, ja esimerkiksi maalämmöstä saa lisää pisteitä, Tapio mainitsee.

Naantalin alue oli suosittu, ja monille tonteille oli useita hakijoita. 

– Monet rakennuttajat ovat itse hyvin valveutuneita, ja seuraavat muun muassa energian ja sähkön käyttöä. Joissakin taloissa on pitkälle vietyjä älykkäitä ratkaisuja.

Energiaa myös yhteiskäyttöön

– Luonnonmaa on suunniteltu kokonaisvaltaisesti ja rakennettu sopusoinnussa luonnon kanssa. Kaikki osapuolet ovat siinä mukana. Samalla on ollut luontevaa miettiä muitakin kestävää kehitystä tukevia asioita, kuten energiaratkaisuja, Tapio mainitsee.

Lounatuulen messualue toimiikin suunnannäyttäjänä myös energia-asioissa. Alueella on oma aurinkovoimala ja älymuuntamo. Ranta-alueen katos on koottu aurinkoenergiavoimalan paneeleista, jotka tuottavat kaksipuoleisuutensa ansiosta energiaa myös lumipeitteen alla. Yleisiin aurinkopaneeleihin yhdistetään myös yksittäisten messutalojen omat paneelit, ja alue tuottaa parhaimmillaan enemmän energiaa kuin kuluttaa. Monissa taloissa on valmius lisätä aurinkoenergiaa myöhemmin. Noin puolet messutaloista hyödyntää maalämpöä ja -viilennystä, johon saaren kallioinen maaperä sopii erinomaisesti. 

Myös jätehuolto on järjestetty korttelikeräyksenä, ja siinäkin opastetaan infotaulun avulla ja käyttöä seurataan älylukkojen avulla.

Lue lisää Naantalin asuntomessujen 2022 teemoista

Kestävän kehityksen suunnannäyttäjä jo 70-luvulta

– Asuntomessuilla on ollut kestävän kehityksen teema esillä jo 70-luvulta lähtien. Jo 1978 messuilla esiteltiin aurinkoenergiaa ja -keräimiä. Alusta alkaen messualueet ovat olleet tien näyttäjiä ja kokeilualustoja, Anna Tapio kertoo.

– Viime vuosina kaupungeille ja kunnille on asetettu ilmastotavoitteita. Messuja haluavat järjestää yleensä sellaiset kunnat, joilla on kunnianhimoinen ohjelma. Me myös opastamme rakennuttajia, esimerkiksi Tuusulassa oli käytettävissä asiaan erikoistunut henkilö, ja samoin Lohjalla järjestettiin ohjausta EU-rahoituksen avulla. Myös asumisen aikaiseen kulutukseen toivotaan ohjausta ja neuvontaa.

Vielä on kuitenkin paljon tehtävää. Anna Tapio kertoo, että asuntomessuorganisaatiossa pohditaan, miten saada toimimaan markkina, jossa käytetään vanhaa materiaalia, kierrätetään materiaaleja ja ymmärretään rakennuksen koko elinkaari. 

– Kokonaisuuden optimointi vaatii yhteispeliä. Asuntomessut osaltaan yhyttää ja törmäyttää eri toimijoita. Toimimme yhteistyössä muun muassa Rakennusteollisuus ry:n kanssa, olemme KIRA-InnoHubin jäsen, ja järjestämme innovaatiokilpailuja siitä, mikä voisi olla vieläkin fiksumpaa.

– Kestävän kehityksen ja vähähiilisyyden tavoitteet aiheuttavat kuluttajille riittämättömyyttä tässä viidakossa. He haluavat, että yritykset tarjoavat kestäviä ratkaisuja ja lainsäätäjät luovat sille edellytykset, Anna Tapio kiteyttää. 

Mökkiä tai saunaa ei tarvitse omistaa

Messuilla kannustetaan myös yhteiskäyttöön. Naantalin alue sijaitsee meren läheisyydessä, mutta tontit eivät ole rantatontteja. Rannalle on kuitenkin noussut neljä rivitalosaunaa, joista ainakin yksi jää yhteiskäyttöön. Muut saunat voi lunastaa joko osaomistukseen tai omaksi. Myös TA-Yhtiöiden vuokra-asuntokohteessa on yhteiskäytössä oleva puilla lämpiävä pihasauna, jonka sisustuksessa on hyödynnetty kierrätysmateriaaleja.

– Alueen ideana on, että asukkailla ei tarvitse olla erikseen mökkiä. Tämä ympäristö riittää. Monissa taloissa toki on oma sauna, mutta ne eivät ole rannalla, Tapio kertoo.

– Asumistutkimuksen mukaan toiveet mökkien suhteen hajaantuvat: moni ei halua mökkiä ollenkaan, ja osalle osaomistaminen voi olla ratkaisu.

Kerava nostaa esiin kiertotalouden 

Keravan Kivisillan asuntomessualue nostaa vuonna 2024 erityisesti esiin kiertotalouden ja yhteisöllisyyden. Viestinnän asiantuntija Eeva-Maria Lidman kertoo, että Keravan alueesta on tulossa vehreä puurakentamisen alue, joka sijoittuu historialliselle Keravan kartanon alueelle. Sijainti vartin kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta mahdollistaa kestävän liikkumisen, kuten kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön arjessa. 

Messujen teemat on työstetty Keravan kaupungin ja Suomen Asuntomessujen yhteisissä työryhmissä. Lidmanin mukaan kiertotalous nousi kantavaksi teemaksi jo alkuvaiheessa, kun hollantilainen Space & Matter arkkitehtitoimisto teki alueelle ideasuunnitelman kaavoituksen pohjaksi. 

–  Yksi Keravan kaupunkistrategian kärjistä on hyvinvoiva viherkaupunki. Kaupunki on sitoutunut rakentamaan monimuotoisia viheralueita ja laadukasta kaupunkitilaa sekä ottamaan käyttöön erilaisia kiertotalouden menetelmiä, kuten edistyksellisiä energiamuotoja ja kestäviä ratkaisuja rakentamisessa, Lidman valottaa.

– Myös arjessa yhä tärkeämpi energiatehokkuus on huomioitu Kivisillassa hyvin. Rakennusten lämmitysmuodon ja tontilla tuotettavan sähkön tulee perustua täysin uusiutuviin energiamuotoihin. Alueelle perustetaan myös neljän kiinteistön kattava energiayhteisö.

Myös kasvillisuus on otettu messualueella huomioon. Alueen monimuotoisuutta ja sadevesien ohjaamista tuetaan vihreillä ratkaisuilla, kuten talousrakennusten viherkatoilla ja pihojen istutus- ja viljelyalueilla. Kiertotalous näkyy myös melusuojauksessa, joka rakennetaan pääosin käytetyistä merikonteista. 

Rakentajien opastus ja sitoutuminen kiertotalousteemaan alkoi jo suunnittelun alusta eli tonttihausta. Hakijoita pyydettiin kertomaan tonttihakemuksissaan, miten kiertotalousteema näkyy konkreettisesti heidän rakennushankkeensa materiaalivalinnoissa sekä niiden tehokkaassa käytössä ja kierrätettävyydessä. Alueen asemakaava ja rakennustapaohje ohjaavat koko alueen toteuttamista.

– Rakennushankkeen käynnistyessä jaamme asukkaille tietoa muun muassa energiatehokkuudesta ja sekä kestävistä valinnoista arjessa, Lidman kertoo käytännön opastuksesta.

– Kannustamme asukkaita koko hankkeen ajan tekemään kestäviä valintoja energiatehokkuudessa, rakentamisen materiaalivalinnoissa tai liikkumisessa kodin ja työpaikan välillä. Tavoitteenamme on, että kestävät ja innovatiiviset ratkaisut ulottuisivat talon rakentamisesta kodin sisätilojen sisustuksiin ja pihoihin sekä asukkaiden elämäntapaan asti.

Lue lisää Keravan asuntomessujen 2024 teemoista

Tämä uutisartikkeli on osa Meditan kestävän kehityksen ja vastuullisuusviestinnän juttusarjaa. Löydät lisää vastuullisuuden teemoista sivustoltamme sekä uutisista että blogeista.

Kirjoittanut: Marja Keränen, viestinnän asiantuntija
Julkaistu: 4.8.2022