Vaikka olosuhteet eivät tällä hetkellä erityisesti suosi yritysvastuuseen panostamista, on siirtymä kestävään liiketoimintaan jo arkea niin Ruotsin kuin Suomenkin suurimmissa yrityksissä. Niissä on osaamista toiminnan jatkuvaan kehittämiseen ja raportoimiseen, mutta vielä on matkaa haittojen vähentämisestä strategiseen uudistumiseen. Parhaat näkymät on kokoon katsomatta yrityksillä, jotka ovat ajoissa varautuneet merkittävästi erilaiseen tulevaisuuteen.
Osallistuin alkukesästä sijoittaja- ja PR-palveluita tarjoavan Notifiedin ”Stockholm ESG Summit” -tapahtumaan Tukholmassa, sillä halusin tietää, miten näistä aiheista Ruotsissa nyt keskustellaan. Pienehkö sidosryhmätilaisuus kokosi lähinnä isojen yritysten sidosryhmäsuhteista vastaavia johtajia kuulemaan maan kärkipään asiantuntijoita. Ruotsalaiset ovat avoimia ja ystävällisiä, joten vieraan oli helppo liittyä keskusteluun.
Kestävöittäminen valikoi uudet markkinajohtajat
Kestävän kehityksen asiantuntija, tietokirjailija Mikael Botnen Diamant sekä ja kestävän liiketoiminnan ja viestinnän asiantuntija Carl-Johan Schultz puhuivat samoista aiheista kuin palkitussa kirjassaan Hållbariseringen – en guide för företag i omställning (”Kestävöittäminen – Opas siirtymävaiheen yrityksille” Liber, 2020).
Botnen Diamant ja Schultz rinnastavat hållbariseringenin (kestävöittämisen) globalisaatioon ja digitalisaatioon, jotka ovat kaikki omalla painollaan seuloneet yrityksistä uusia menestyjiä ja jättäneet jälkijunaan jääneet sivuraiteille. Tulevaisuuden markkinajohtajat löytyvät yrityksistä, jotka ovat ajoissa varautuneet merkittävästi erilaiseen tulevaisuuteen. Ne kiinnostavat sijoittajia, rahoittajia ja osaajia jo nyt.
Enemmän huomiota tulevaisuuteen
Moni yritys mieltää yhä riittäväksi tavoitteeksi toimintansa haittojen vähentämisen. Tarpeen kyllä sekin, muttei riittävästi, kun kaksi kolmasosaa turvallisiksi arvioiduista planetaarisista rajoista on jo ylitetty. ”Yritysten kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota tulevaisuuteen ja liiketoimintansa uusiin mahdollisuuksiin”, kestävöittämisen puhemies Botnen Diamant painottaa.
Ympäristön tila on valitettavasti vain heikentynyt tämänkin vuoden mittaan ja tilanne on ilmastotutkijoiden tuoreen raportin mukaan todella hälyttävä. Keikahduspisteen saavuttaminen jo lähitulevaisuudessa ei tiedä hyvää kenellekään, sillä rajojen tuolla puolen muutos on hallitsematon. Tämän pitäisi missä tahansa suhdanteessa olla strategiatyön lähtökohta.
Pelkkä direktiivien noudattaminen ei takaa liiketoiminnan tulevaisuutta
Botnen Diamantin mukaan tänä vuonna myös pienet ja keskisuuret yritykset Ruotsissa ovat kyllä heränneet uuteen todellisuuteen: ”Kaikki miettivät nyt EU:n kestävyysraportointidirektiiviä. Se pelottaa yrityksiä, jotka ovat huolissaan ennen kaikkea uusien viranomaisvaatimusten täyttämisestä.”
Koska suuryritysten on jo raportoitava viranomaisille kattavasti muustakin kuin taloudestaan, ne tarvitsevat välttämättä luotettavaa tietoa alihankkijoidensa vaikutuksista ympäristöön, ilmastoon ja ihmisiin täyttääkseen omat velvoitteensa. Pientenkin toimijoiden on kyettävä vastaamaan näihin mittaamisen, datankeruun, todentamisen ja raportoinnin vaatimuksiin säilyttääkseen paikkansa toimitusketjussa.
Myös rahoittajia, sijoittajia ja parhaita osaajia kiinnostavat yritykset, jotka haluavat hallita riskejään ja varmistaa sijoitustensa arvonnousun. Vaikka EU:n yritysvastuu- ja raportointidirektiivit ohjaavat kehitystä oikeaan suuntaan, liiketoiminnalle ei takaa tulevaisuutta vain pyrkimys noudattaa direktiivejä. Tarvitaan myös toteutuskelpoisia innovaatioita, jotka auttavat ratkomaan planeetan pahenevia ongelmia. Siihen pystyvät yritykset, jotka perustavat toimintansa tutkittuun tietoon.
Viherpesun tai hyssyttelyn tilalle aktiivista sidosryhmäviestintää
Käytännössä jokaisen yrityksen on punnittava perusteellisesti koko liikeideansa ja toimintamallinsa. Muutoshaaste on melkoinen, jos yrityksen koko liikeidea on kestämätön – nojaa fossiilisiin polttoaineisiin, tuhlaa luonnonvaroja, vettä ja energiaa ja kaiken lisäksi heikentää luonnon monimuotoisuutta ja vaarantaa ihmisten hyvinvointia.
Mikael Botnen Diamant on tavannut kestävästä liiketoiminnasta kiinnostunutta yleisöä myös Suomessa. Hän on huomannut, että monet yritykset esimerkiksi Pohjanmaalla ovat jo tehneet paljon oikeita asioita, mutta eivät ole juuri kertoneet niistä ulospäin. ”Kehotin yrityksiä ottamaan sidosryhmät mukaan matkalle, koska yritys ei ole koskaan valmis”, Botnen Diamant kertoo.
Paljon pelätään viherpesua, vaikka olisi parempi kertoa mahdollisimman avoimesti sekä kehittämistoimista että ongelmista ja ratkaisuista. Ruotsalaisyritykset puolestaan kertovat ylpeinä jo suunnitelmistaan kestävöittää toimintaansa.
”Vastatuulesta viis, vastuullisuustyötä on jatkettava”
Kestävä kehitys ei ole ollut Ruotsin ja Suomen nykyhallitusten ykkösasioita. Sota Ukrainassa, inflaatio, laskusuhdanne ja kansainvälisten suhteiden jännitteet eri puolilla maailmaa eivät ole suosineet kestävää kehitystä tai muutakaan liiketoiminnan kehittämistä. Maapallon riskirajat ovat silti pelottavan lähellä. Löytyykö asiantuntijoilta vielä optimismia?
”Riippuu päivästä, ja yrityksestä jonka kanssa työskentelen. Pitää fokusoida uusiin mahdollisuuksiiin, joita edelläkävijöillä jo on”, Mikael Botnen Diamant vastaa.
Samassa tapahtumassa puhui myös entinen Miljöpartietin puheenjohtaja ja vihreä europarlamentaarikko, nykyisin suomalaislähtöisen konsulttitalo Milttonin EU-asioiden ja kestävän kehityksen neuvonantaja Maria Wetterstrand. Hänen vastauksensa kysymykseeni oli luottavaisempi.
”Liityin Miljöpartietiin 15-vuotiaana ja olen nyt viisikymppinen. Olen ollut politiikassa 35 vuotta, ja sinä aikana on ollut useampia nousuja ja laskuja. Siksi en ole pessimisti. Tämä on jatkuvaa työtä”, hän kannustaa.
Wetterstrand luottaa EU:ssa viiden viime vuoden aikana hyväksyttyihin tavoitteisiin ja direktiiveihin. Ne ohjaavat lainsäädäntöä kansallisella tasolla.
Käytännön toteutukset riippuvat pitkälti yrityksistä. Wetterstrandin mielestä isojen yritysten tulisi tukea paitsi vaatimuksillaan myös osaamisellaan pienempiä yrityksiä pysymään kehityksessä mukana. ”On tunnistettava riskit ennen kuin ne nousevat otsikoihin.”
Kirjoittanut: Tiinu Wuolio
Kuvat: Tiinu Wuolio
Julkaistu: 21.10.2024
Yritysvastuudirektiivin huolellisuusvelvoite – Milloin yritys tekee tarpeeksi?
Yritysvastuudirektiivi CSDDD (Corporate Sustainability Due Diligence Directive) velvoittaa yritykset vähentämään haitallisia vaikutuksiaan ympäristöön sekä ihmisoikeuksiin. Epävarmassa tilanteessa voi olla epäselvää, mistä direktiivin huolellisuusvelvoitteen toteuttaminen kannattaa aloittaa.
Lue lisää
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Olli Heikkilä ja Laura Mäkelä: “Projektinhallinta oli kymmenen kautta kymmenen”
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas osallistui Meditan vetämään kansainväliseen kehittämisprojektiin, jossa arvioitiin Ruotsissa ja Iso-Britanniassa toimivien ulkomaisten ja vientiyritysten ESG-valmiuksia, vastuullisuusviestintää ja näiden vaikutusta yritysarvoon. Tehokas toteutus, hyvä sijoitus kilpailijoihin nähden ja arvonnousupotentiaali yllättivät iloisesti.
Lue lisää
”Lähtölaukaus vastuullisuusviestinnälle” – Viherväittämien arviointi Kuopion Energialle
Viestintätoimisto Meditan pitkäaikainen asiakas Kuopion Energia halusi varautua EU:n viherväittämädirektiiviin ja arvioida, ovatko verkkosivuilla esitetyt väitteet ympäristöystävällisyydestä ja vastuullisuudesta linjassa direktiivin määräysten kanssa. Meditan asiantuntijat kävivät läpi aiheeseen liittyvät verkkosivut viherväitteitä silmällä pitäen.
Lue lisää
